Vinha harjoituspäivä

Aamulla kroppaa vähän kolotti, vähemmän kuin mielessäni olin odottanut, mutta kuitenkin. Samaa meininkiä tuntui olevan monella tuvasta. Päivä saatiin käytiin silti aivan normaalisti. Ennen aamiaista tapahtui odotettu seiska- ja kasijoukkueen hajoitus. Taistelijat jaettiin viikon ajaksi kuuteen joukkueeseen, kattaen siis valan ja ampumaleirin. Aamiaisen jälkeen pidettiin sulkeiset, joihin allekirjoittanut osallistui uusitun viitosjoukkueen kanssa. Lisäksi aamupäivään kuului virsilauluharjoitus yliluutnantin vetämänä, kun sotilaspastori oli sairastunut. Ennen tuntia lausutut preppaussanat olisivat voineet olla mistä tahansa jenkkiläisestä sotaleffasta, sen verran lennokasta tekstiä oli. Lounaalle suunnistettiin pienessä viimassa, joka tuntui vain kovenevan. Iltapäivän aluksi ruvettiin harjoittelemaan valaliikkumista ja -järjestäytymistä joukkueen kanssa. Kun tahtimarssi ja käännökset alkoivat sujua siirryttiin sisälle vaihtamaan vaatteita. Huomasin löytäväni itseni joukkueen marssimuodon eturivistä pituuteni takia. Loppuiltapäivä kului vielä hioessa liikkumista, ensin koko viesrikomppanian voimin. Kierrettiin marssilenkkejä ja treenattiin tervehtimistä liikkeestä. Viimeinen reilu tunti sitten hytistiin Helmikuisessa viimassa. Oli koko rykmentin harjoittelun aika. Esikuntakomppania tuli myös mukaan, varsinaiset paikat huomiselle päätettiin ja majuri harjoitutti & selvensi katselmuksen kulkua. Useitten eteenvientien ja asentojen jälkeen suoritettiin vielä testiohimarssi, jonka jälkeen päästiin sisälle lämmittelemään jäisiä sormia. Päivällisenjälkeisestä ajasta ei olekkaan suuremmin kirjoitettavaa. Vähän odottavat tunnelmat ja sen verran väsyneet ettei jaksa tv-tupaankaan mennä leijonien matsia katsomaan. Kohta koittaakin viimeiset pinkat ja punkat sekä viimeinen yö alokas Niemisenä!