Palauttelua sykkeellä

Kuudes viikko lähti käyntiin totutusti. Aamutoimien jälkeen oltiin seitsemältä syömässä aamupalaa mukessa ja puoli kahdeksalta alkoi ensimmäinen opetusohjelma. Aiheena olivat sulkeiset. Kerrattiin reilusti vanhaa aseenkäsittelyä, sekä lisänä saatiin oppia muodossarukoilusta ja liikkeestätervehtimisestä. Uudet asiat opetettiinkin loppuviikkoa ja valaa silmälläpitäen. Aamupäivä jatkui välillä sisällä ja uusilla aseenkäsittelyopeilla. Harjoiteltiin nopeaa lataamista ja lukon kokoamista. Viimeiseksi vielä ennen ruokaa puettiin tetsauskamat ja siirryttiin ulos, 1.viestikomppanian kentälle harjoittelemaan ampuma-asentoja ja opittuja juttuja. Käytännössä tunti meni tetsatessa ilman metsäolosuhteiden raskautta. Kersantti tuntui olevan tyytyväinen ja leppoisan asepuhdistuksen, -öljyämisen ja -tarkastuksen jälkeen päästiinkin syömään lounasta. Tällä kertaa ei ollut edes kiire syödä, vaan yllättävästä maanantain rahkajälkiruoasta ehti nauttimaan täysin siemauksin. Iltapäivällä sykintä jatkui kun vuorossa oli hiihtoa. Tehtiin lenkki metsässä, joka huipentui huimaan mäenlaskuun keskellä metsää. Huijaamatta voin sanoa, etten muista suuremmasta luonnonmäestä edes laskeneeni! Muutaman kierroksen jälkeen palattiin yksikön kentälle, ja oli aika yhden suksen futisottelun; 7.joukkue vs 8.joukkue. Ja kuinkas sitten kävikään... Suuri ja mahtava kasijoukkue tottakai jyräsi vankilasäännöillä pelatun ottelun puhtaasti 6-0! Kun sukset oli saatu palautettua palattiin tupiin ja hoidettiin venyttelyt yhdessä. Aikaa jäi vielä hyvin suihkuun ja vaatteidenvaihtoon ennen päivällistä. Huomasin muken merimiespihvin hakkaavan koulun samaisen mennen tullen, vaiko mahtoiko liikunta tehostaa ruokahaluja. Koko päivä oli aika väsyttävä, melkein yllättävänkin. En tiedä odotinko liikaa kevennystä leiriviikon jälkeen, mutta tulipa ainakin liikuttua taas kunnolla. Ilta onkin kulunut progemetallin ja kirjan parissa, jälleen kerran.