Hiihdon ja loman riemua!

Yllättävä motivaatiokuoppa esti kirjoittamisen eiliseltä, mutta nyt päiväsaikaan raapustan torstaista.

Aamu oli jotenkin hassu. Yöllä tuli pyöriskeltyä sängyssä ja heräiltyä tavallista useammin. Johtuenko tulevista hiihtokilpailuista, mene ja tiedä. Aamiaisen jälkeen suunnattiin puoli kahdeksaksi e-saliin, jossa kapteeni piti puhuttelun tulevasta koulutushaaraharjoitus ykkösestä. Saatiin tietoa päiväohjelmista, huollosta jne. Elsoille nopeasta briefistä ei ollut niinkään hyötyä, sillä julkiseen jakoon ei meikäläisten päiväohjelmia tietenkään tuotu joten tuleva jäi sumuverhon peittoon. Hiukan ennen kahdeksaan käväistiin nopeasti tuvassa ja vaihdettiin ylle edustavat urheiluasut, jonka jälkeen suunnattiin suksivarastolle. Perinteinen Aliupseerikoulun hiihtokilpailu alkoi puoli yhdeksältä. Matkaa 5,2km ja tuntematon latureitti. Jaossa oli myös Auk/Ruk-pisteitä, joten panostakin oli jonkin verran. Itsellä lenkki ei alkanut kovinkaan loistavasti, mutta matkan edetessä alkoi hiihtokin kulkea. Alun lipsumisongelmien jälkeen loppu menikin ripeästi, mahtavaan reittiprofiiliin tutustuessa. Yksikköönpaluun jälkeen käytiin henkilökohtaisen huollon pariin ja sitten rauhoituttiin tuvassa. Päivällisen jälkeen tulokset olivatkin jo ilmoitustaululla ja 15. / 79 sijoitus oli ihan mukiinmenevä. Myös pisteitä napsui 2,5 kolmesta mahdollisesta, joten suorituksen pääkohde oli onnistunut. Iltapäivä poltettiinkin vain aikaa. Elsoille ei pidetty lomateksiä (lukuunottamatta kahta taistelijaa), joten siivota ei tarvinnut. Sotilaskotiin suuntasi suurin osa ja niin itsekkin tein. Reippaan tunnin biljardinpeluun jälkeen palattiin Aukiin ja lähdettiin viemään aseita viikonlopuksi turvahuoneeseen. Palvelus päättyi yhteiseen lomatarkastukseen, jossa sain hiihdosta pronssisen hiihtomerkin. Tämän jälkeen tietysti itse suuntasimme pääsiäisenodotukseen takaisin tupaan. Tunnelmat olivat jokseenkin tylsistyneet, mutta ilmoitus aktiiviteettien melkein rajattomasta käytöstä toi mukavasti piristystä. Illalla käytiin pelaamassa säbää ja lopuksi nautin stand-upista youtuben kustannuksella.

En välttämättä kirjoita nyt viikonlopun aikana kauheasti. Ei päiväohjelmaa, muuta kuin syöminen, joten kerrottavaa ei hirvittävästi ole. Dataamalla ja liikkumalla päivät kuluvat, aika hitaasti kuitenkin. Tuleepa ainakin ainutkertaisesti vietettyä tämä pääsiäinen. Hyvää pääsiäistä myös blogin lukijoille!

Täydellä höyryllä

Huh! Kyseiseinen älähdys kuvaa tiistaita aika hyvin. Päivä ei niinkään ollut raskas, mutta sitäkin täydempi. Aamusta saakka laitettiin isoa vaihdetta silmään, sillä kuuden pintaan käytiin juoksemassa aamureippailu. Vaikka itse en kylmyydestä pidäkkään, täytyy myöntää että on aivan eri tavalla valmis päivään pienen juoksun jälkeen. Aamiainen maittoi totutusti ja kasiksi suunnattiin mäelle. Tänään todettiin myös huhut paikkaansapitäviksi. Puoli kymmeneltä oltiin tauolla sotkussa eikä paljon paremmin mielestäni aamu voinutkaan alkaa (?). Koulutusta jatkettiin ruokailuun saakka ja ruoan jälkeen lähdettiinkin hiihtämään. Enemmän en varmasti vihaakkaan muuta kuin sa-int suksia, mutta kuntovaikutus ainakin tehostuu. Tuntuu että ne liukuvat paremmin ylä- kuin alamäessä. Lenkkiä kertyi noin seitsemän kilometriä, eikä sää olisi voinut olla parempi. Kimaltelevat hanget ja pikkupakkanen, aivan hyvä. Nopea henkilökohtainen huolto ja sitten taas hommien pariin. Tällä kertaa omassa yksikössä. Syömään mentiin neljältä, sillä iltapäivälle oli vielä ohjelmaa virka-avun takia. Seuraavaksi suunnattiin muuttamaan kakkoskasarmia tyhjäksi, tulevan peruskorjauksen takia. Tänään oli vuoro siirtää Isku-kalusteita ja kuorma-autollinen niitä saatiinkin kasaan ja ylikin jäi. Takaisin palatessamme oli ohjelmassa merkitty opiskelua tulevaan aukkikokeeseen. Joten kuudesta seitsemään menikin siihen, Viimeistä Atlantista kuunnellessa. Tunnin aikana oli poistumiskielto, joten vapaa-aika jäi vähälle. Siltikin revin itseni vlk-lenkille kun virtaa vielä riitti. Ei hassumpi päätös, pysyy mieli mukavan virkeänä. Kasilta tarkastettiin virka-apuosaston reput, sinänsä vähän kuin minimaalinen teksiralli. Lopuksi vielä normaalit iltatoimet ja lisänä venyttely, jonka jälkeen hyvän fiiliksen saattelemana petiin.

Palauttelua sykkeellä

Kuudes viikko lähti käyntiin totutusti. Aamutoimien jälkeen oltiin seitsemältä syömässä aamupalaa mukessa ja puoli kahdeksalta alkoi ensimmäinen opetusohjelma. Aiheena olivat sulkeiset. Kerrattiin reilusti vanhaa aseenkäsittelyä, sekä lisänä saatiin oppia muodossarukoilusta ja liikkeestätervehtimisestä. Uudet asiat opetettiinkin loppuviikkoa ja valaa silmälläpitäen. Aamupäivä jatkui välillä sisällä ja uusilla aseenkäsittelyopeilla. Harjoiteltiin nopeaa lataamista ja lukon kokoamista. Viimeiseksi vielä ennen ruokaa puettiin tetsauskamat ja siirryttiin ulos, 1.viestikomppanian kentälle harjoittelemaan ampuma-asentoja ja opittuja juttuja. Käytännössä tunti meni tetsatessa ilman metsäolosuhteiden raskautta. Kersantti tuntui olevan tyytyväinen ja leppoisan asepuhdistuksen, -öljyämisen ja -tarkastuksen jälkeen päästiinkin syömään lounasta. Tällä kertaa ei ollut edes kiire syödä, vaan yllättävästä maanantain rahkajälkiruoasta ehti nauttimaan täysin siemauksin. Iltapäivällä sykintä jatkui kun vuorossa oli hiihtoa. Tehtiin lenkki metsässä, joka huipentui huimaan mäenlaskuun keskellä metsää. Huijaamatta voin sanoa, etten muista suuremmasta luonnonmäestä edes laskeneeni! Muutaman kierroksen jälkeen palattiin yksikön kentälle, ja oli aika yhden suksen futisottelun; 7.joukkue vs 8.joukkue. Ja kuinkas sitten kävikään... Suuri ja mahtava kasijoukkue tottakai jyräsi vankilasäännöillä pelatun ottelun puhtaasti 6-0! Kun sukset oli saatu palautettua palattiin tupiin ja hoidettiin venyttelyt yhdessä. Aikaa jäi vielä hyvin suihkuun ja vaatteidenvaihtoon ennen päivällistä. Huomasin muken merimiespihvin hakkaavan koulun samaisen mennen tullen, vaiko mahtoiko liikunta tehostaa ruokahaluja. Koko päivä oli aika väsyttävä, melkein yllättävänkin. En tiedä odotinko liikaa kevennystä leiriviikon jälkeen, mutta tulipa ainakin liikuttua taas kunnolla. Ilta onkin kulunut progemetallin ja kirjan parissa, jälleen kerran.

liikuntakoulutuksen monet muodot

Lomaviikonloppu tuntuu taas vievän mennessään, mutta päivitellään perjantain tapahtuvat nyt taantuvasti sunnuntaina. Aamu oli taas totutun pirteä, olihan taas odotettu perjantai. Aamureippailua ei ollut ja kaikki hoitivat herättelytoimensa omassa rauhassaan. Tuvassa oli yllättävän hiljaista, mutta mukavaa niinkin välillä. Aamupäivän ohjelma oli suhteellisen rauhallinen, joten kahdeksas joukkue kerkesi nauttimaan aamiaisesta puolen tunnin verran. Viikonlopun lähestyessä ruoat tuntuvat parantuvan ja niin nytkin; aamupala olisi käynyt suomalaisen perusmotellin tarjoiluksi. Ennen oppitunneille lähtöä haettiin kavereitten kanssa litterat matkoja varten ja kellon lähestyessä kahdeksaa suunnattiin parin päivän tauon jälkeen kohti Elkaa. Ohjelmassa oli tuleman oppitunteja liikunnan tärkeydestä ja erilaisista harjoitusmetodeista. Kahdeksasta lähtien perjantaiaamu ei kuitenkaan sujunut ihan niin kuin piti. Kouluttaja saapui vasta piirua vaille yhdeksän, sillä työvuorolistoissa oli jotain ongelmaa. Tunnin huilailutauon jälkeen yhdeksästä yhteentoista mentiinkin kovaa powerpointdiajuoksua jonka jälkeen suunnattiin syömään. Kyseiset oppitunnit olivat suhteellisen turhia mielestäni, mutta kaippa niillä kaikkein huonokuntoisimmille saatiin liikuntakipinää mieliin. Iltapäiväksi oli merkitty taas hiihtokoulutusta, tällä kertaa hiihtolenkin muodossa. Ensi alkuun käytiin hakemassa 1.VK:n ullakolta kaikille omat sukset ja kuitattiin ne vastaanotetuiksi. Sitten olikin aika päivän todellisen palikkatestin, sa-mallisten siteitten asentaminen. Suunnilleen yhdeltä kaikilla oli sukset jotenkin jalassa ja lähdettiin kohti lähellä sijaitsevaa kuntorataa. Loppuiltapäivä kuluikin hiihtäessä avojonossa ja kiroillessa luistamattomia suksia & ohittavien siviilien luistoa. Matkaa lenkille taisi kertyä n.10km mutta säälittävän vauhdin takia lenkki toimi paremminkin palauttavana, mutta mukava niinkin välillä. Muutaman siteenirrotuksen ja kaatumisen jälkeen joukkueen yhteinen tunnelma alkoi pikkuhiljaa nousta, kello lähestyi kolmea. Hiihtolenkin jälkeen palattiin yksikköön, sijoitettiin sukset ensi viikkoa silmälläpitäen punkkien alle ja hoidettiin henkilökohtainen huolto. Siivous ja teksisärmäys hoidettiin ajallaan ja puoli neljältä päästiinkin odottamaan. Yksi joukkue oli taas myöhässä ja lomatarkastuksen alku siirtyi hitusen. Viikon nopeinta juoksua koettiin taas kello viiden aikaan, siirryttäessä kentälle komppanian yhteiseen muotoon. Kaikki eivät kuitenkaan riemusta kiljuneet, muutama joutui kasijoukkueestakin jäämään hoitamaan rästicoopereita ja -lihaskuntoja lauantaina. Ulkona kersantti Reinikka muistutti vielä nopeasti sotilaallisesta käytöksestä lomilla, tarkasti että varusmieskortit löytyvät jokaiselta ja sitten alokaslauma pääsikin siirtymään kohti pääporttia. Ensi viikko kuluukin metsässä maanantaista perjantaihin, joten leiriviikon kuulumiset päivittyvät lauantaina tai perjantaina, mene ja tiedä.

hiihtoperjantai

Vaihteeksi tekstiä taas kotoakin. Kolmas viikko toi tullessaan enemmän rasitusta kuin kaksi ensimmäistä ja touhusta on tullut hieman totisempaa, eikä lapsellisia perusasioita enää isommin kerrata vaan ne täytyy jo osatakkin. Huomenna kirjoittelen kokoavampaa kirjoitusta p-kauden alkupuolen tunnelmista sisältäen myös muutamia vinkkejä uusille alokkaille. Nyt kuitenkin takaisin tämän päivän tapahtumiin.

Perjaintaiaamu oli tavallista rauhallisempi. Normaalit aamutoimet höystettynä punkkien särmäämisellä ja sitten aamupalalle. Aamiaisen jälkeen lähdettiin kohti Elkaa ja P1-koetta eli ns. pällikoetta. Esivalittujen Elsojen kesken muistelimme tehneemme kyseisen testin jo lokakuun lopussa Tikkakoskella, mutta alikersantit eivät olleet varmoja teemmekö kokeen uudestaan vai emme, joten suuntasimme joukkueen mukana kohti auditoriota. Istuuduttuamme eräs esivalituista rohkeni kysäistä luutnantilta asiasta, joka ilmoitti parin kolmen puhelinsoiton jälkeen asian olevan selvä. Elso-esivalitut saivat poistua takaisin tupiin ja toimiin. Pienet hymynkareet suupielissä siirryimme rauhallisesti ulos rakennuksesta ja palasimme yksikköön. Omien tupatovereitten kanssa siirryttiin plankkailemaan lomakenkiä iltapäivää varten ja pian saatiin ilmoitus aamupäivän ohjelmasta. "Itsenäinen täysvarustarkastus ja Sotilaan Käsikirjan lukemista, aikaa kolme tuntia. Toimikaa!" Palattuani tupaan tarkistin nopeasti varusteet, särmäsin suhteellisen särmää kaappia vielä vähän ja siirryin sitten Käsikirjan pariin. Reilun tunnin päästä alikersantti tuli kyselemään elsoilta kerratuista asioista; kranaateista, KESsistä, telamiinasta ja itse työkalusta. Kaikki osasivat kiitettävästi ja loppu aamupäivästä käytettiin RK 62:ten putsaamiseen. Lopun joukkueen palattua käytiin syömässä lounasta. Iltapäivä oli varattu hiihtokoulutukselle, joka pidettiin vankilan kentällä. Ensimmäinen puolen tuntia kului siihen, että jokaisella oli edes siteet kiinnitettynä. Perässä seurasi erilaisia tasapaino-, tekniikka- ja lämmittelyharjotteita. Juurisatanut puuterilumi haittasi aluksi, mutta muuten ilma oli mukavan pirteä. Eivätpä varusteet kovin ihmeelliset olleet, mutta tarkoitukseensa, eli umpihangessa etenemiseen, ne olivat varsin käyvät. Iltapäivän päätti yksi suksi jalassa pelattava jalkapallo, joka sai ainakin meikäläisen sykkimään koviten koko viikkona. Takaisin yksikköön palattiin metsäreittiä, joka tuntui ainakin osalle kahdesta joukkueesta osoittautuvan melkein ylitsepääsemättömän hankalaksi. Yksikössä oltiin lopulta vartin ylitse kolme. Tämä tarkoitti sitä, että vaatteidenvaihtoon ja tupasiivoukseen oli aikaa reilu tunti. Oli kiire. Lomapuku oli päällä nopeasti, mutta heti jo ilmoitettiinkin että on enää 25 minuuttia siivota. Se käytettiin tuvassa kohtuullisen tehokkaasti. Taisin taitella neljä väliasua ja pari villapaitaa tupatoverien avuksi. Myös omat "siivousalueeni" tuvasta hoidin sovitusti. Eilen tulleet upseerikokelaat pitivät lomatarkastuksen, eikä mitään muuta mennyt uusiksi kuin kuivauskaapin lattia. Vähän yli puoli viiden tuvassa vallitsi taas odottava tunnelma, pian päästäisiin lomille. Eikä kauaakaan kun jo seistiin kolmirivissä ulkona ja lomille sännättiin viiden pintaan.