Marssitaitokilpailun mainingeissa

Keskiviikko alkoi suhteellisen odottavasti. Aamupäivä hoidettiin pikkuhommia eikä rasitettu paikkoja kovinkaan suuresti, sillä iltapäivällä oli alkava marsiitaitokilpailun urakka. Itse pyrin nukkumaan päiväsaikaan niin paljon kuin kerkesin, sillä viimeisimmästä marssista oli jo kulunut reippaasti aikaa, eikä tulevan rankkuudesta ollut tietoa. Erilaisten arvailujen lomassa oma mieli pysyi peruspessimistisenä, kunnes saatiin tietää varustus; ei tetsaria eikä sirpaa, pelkkä reppu ja ase kertoi tuloste. Viimeiset tunnit iltapäivästä kuluivat sekavasti marssiryhmänjohtajan juttuja hoidellessa ja varustusta pakkaillessa. Kuuden jälkeen matka kohti Räyskälää alkoi täydessä pimeydessä. Sadeilma sekä ajatukset viimeisestä marssista läpiviennissä (koputan puuta) saivat tietynlaisen tappajameiningin päälle ja yön pimeyteen lähdettiinkin tarpomaan ihan tosissaan. Iltaan ei sen suurempia kuulunut kuin suunnistusta, rasti puolustukseen ryhmittymisestä sekä majoittuminen. Majapaikkaan päästiin kymmenen paikkeilla ja kaikkien yllätykseksi pakattu telttakalusto ei ollutkaan käytettävissä. Ryhmät rakensivat laavut ja nukkuivat maittavat unet keskellä tuulen tuiverrusta. Aamulla kaikki ihmettelivätkin unien korkeaa laatua, eikä liikkeellelähtö tuottanut lähellekkään niin suuria vaikeuksia kuin olisi luullut. Oma ryhmä lähti reitille ensimmäisenä ja muut seurasivat perästä minkä pystyivät. Rastit vaihtelivat niin tietokilpailusta suunnistukseen, kuin evakuoinnista hyökkäykseenkin. Heti alusta saatiin mukaan pari telamiinaa, vähän kuin palkinnoksi tietokilpailusta. Suunnistus sai kaikki ryhmät kiristelemään hampaita, eikä heti perään seurannut kilometrin pituinen metsäevakuointi ainakaan helpottanut stressaantuneita mieliä. Kun haavoittunut oli evakuoitu tarvitsi enää hyökätä ja suorittaa loppuhuipennuksena pikataival. Maalissa ryhmä oli ensimmäisenä ja hetken kuluttua paikalla kuuluikin tasainen puheensorina kun kaikki taistelijat kertoivat kokemuksiaan. Reilun parinkympin jälkeen ei mitään megalomaanista väsymystä ollut havaittavissa; oikeastaan vain rentoutunut ja mukava mieli. Ilta kului palautellessa jalkoja ja suuri osa johtajista palkitsi itsensä onnistuneesta marssista pizzalla.

Perjantai olikin tynkäpäivä. Aamun aluksi hoidettiin taisteluvälineet kuntoon marssin ajalta, vaikka hieman turhauttavaa se olikin. Suurinta osaa varusteista ei edes tarvittu marssilla ja loputkin oli huollettu jo samalla viikolla. Lounaan ja huoltojen jälkeen päästiin itse asiaan; lomatarkastukseen ja marssituloksiin. Ennen puolenpäivän ''lomillelaskua'' positiivisuus puski pintaan sillä oma ryhmä voitti kilpailun, eikä palkinnoksi tulevia kahta kuntoisuuslomaa suuremmin inhoa!

Viikonloppu kuluikin sitten Helsingissä juhliessa Järilän hurjan aikuistumista, tai siis ainakin nykylainsäädännön mukaan. Illat venyivät pitkiksi, mutta todella hauskaa oli koko porukalla. Isoa kättä siis Kokemäen suuntaan! Lauantaina käytiin myös katsomassa matsi Hartwallilla, joten Punakeltaisen kiekon kiintiökin tuli täytettyä. Sunnuntai iltapäiväksi kerkesi jo kotiinkin kolmeksi tunniksi ennen lähtöä takaisin Riihimäelle. Tänään päivä on mennyt lähinnä e-kauden palautteisiin ja liikuntaan. Voisi siirtyä nukkumaan ja jatkamaan tätäkin tynkäviikkoa eteenpäin.

Päivystyshommia

Tiistaina herätys tuli vähän ennen kolmea. Ripeästi ylös ja päivystelemään yksikköä. Yöllä ei tapahtunut oikeen mitään ja aika kuluikin kevyesti koneella. Hieman ennen viittä yksikön vääpeli paukahti omaan työhuoneeseensa ja reippaan tervehdyksen jälkeen tokaisi ''Jos ei nukuta niin kai sitä sitten tarvitsee töihin tulla.'' Yksikön herättämisen ja aamiaisen jälkeen paikkailinkin heti univarastoja tunnin nokosilla. Aamupäivällä käväistiin mäellä ja hoidettiin viimeisetkin hommat loppuun. Ennen ruokaa hoidettiin iltapäiväksi suunnitellut tavarapalautuksetkin, joten loppupäivä pidettiin vapaata. Parin tunnin ruokalepounien jälkeen olikin mukava suunnata virkeänä niin kitaransoiton kuin internetinkin maailmaan. Vaikka kuntoisuuslomat oli tienattu, päätin lähteä illalla vielä reippaalle lenkille. Itselläni tuntuu nyt riittävän virtaa uutta sarjakautta kohtaan, kunhan vain kerkiäisi lomilla palloiluhallille ja laatikkoonkin. Ilta meni katsellessa tilannekomediaa ja yöpuulle suuntasin rentoutuneena.

Tänään hommia hoidettiinkin päivystäjänpöydän takaa aamusata iltaan. Heti kahdeksalta homma alkoi ja nyt yhdeltätoista päivä alkaa olla pulkassa. TKKK:n päivystäminen on siitä hassua puuhaa, ettei päivän aikana välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin tervehtiä ja tarkistaa vahvuudet. Liikennettä yksikössä on aukkiin verrattuna hurjasti vähemmän. Päivällä on myös kuulutuskielto klo 8-16, joten hommat tarvii toimittaa ns. vanhanaikaisesti. Välillä kiusaantuu toimettomuudesta, kun joutuu kuitenkin istumaan tuolilla. Onneksi tänäänkin tuli luettua reipas pätkä Linkolaa, joten aika ei mennyt hukkaan. Linjakaverit tuntuivat nukkuvan suurimman osan päivästä, sillä kaikki tavarapalautukset ennen siirtoa Riihimäelle tehdään huomenna. Hyvää niin, sillä nyt ei tarvinnut tehdä erityisjärjestelyitä päivystämiseen. Iltapäivällä tuli myös soitettua Vammalaan ja ilmoittauduttua ensi viikonlopun mestaruuskilpailuihin. Vaikka kierroksia on takana varsin vaatimattomasti, tarvitsee sitä kuitenkin lähteä ''suden suuhun''! Ilta-aika sujui kevyesti avuliaan apupäivystäjän kanssa. Myös kiekko-otteluita tuli seurattua, eikä haitannut lainkaan että ensimmäinen päänahka julleista otettiin Ilmalaan. Kiitos Punakeltaiset! Huomenna hoidellaan palautuksia ja vietetään viimeisiä hetkiä Tikkakoskella.

Pikkuhiljaa

Viikon selkä on taittunut komeasti ja tiistaisesta kommelluksestakin on päästy yli. Johtuenko sitten huomenna odottavista lomista vai mistä, mutta fiilinki on taas varsin hyvä. Keskiviikkopäivä ja palvelus kului mäellä jälleen kerran. Aitojen sisäpuolella homma on rentoa ja reipasta, jopa niin että unohtaa olevansa varsinaisessa palveluksessa. Hommia hoidetaan joukolla ja yhdessä. Palvelusaika päättyi päivälliseen, jonka jälkeen tuvassa läppärit löysivät automaattisesti tiensä pöydälle. Itse keskityin etsiskelemään netistä hintatietoja ja kauppoja uuden seiskakielisen muodossa. Yhteen ulkomaalaiseen liikkeeseen tuli jopa pistettyä spostia kun hintakin näytti olevan muita selvästi halvempi. Poltteet uudelle murisevalle soittopelille ovat suhteellisen kovat, kun veronpalautuksiakin on tulossa mukava nippu. On mukavaa kun kasarmiaikanakin treenaminen onnistuu ihan mukavasti, eikä Riihimäellä olosuhteiden pitäisi olla ainakaan heikommat. Illalla käväisin reippaalla kävelylenkillä, kun ajattelin turhan voimakkaan verenkierron haittaavan sormen palautumista. Myöhemmin musiikki-dvd pyöri reippaan tunnin vieden ajatukset ja tunnelman parin vuoden takaisiin maisemiin.

Torstai oli suhteellisen samanlainen; aamusta alkuiltapäivään mäellä ja tavallisella hernekeittolounaalla tietenkin. Iltapäivällä lopetettiin vähän aikaisemmin, joten ennen päivällistä kerkesi hieman lukeakkin. Päivällisen jälkeen viideltä lähdettiin tenniskentälle. Kesäajan nelinpelit pyörivät ja hiki virtasi. Ei ihmekkään, sillä mittari huiteli +34C. Kevyttä peliä käsikin kesti hyvin, vaikken ''täysiä'' halunnutkaan ottaa. Suihkun ja iltapalan jälkeen onkin keskitytty lukemiseen ja Jatkoajan-foorumeiden selaamiseen. Iltavahvarikin pidettiin, mutta info vmtk:n pitämistä kursseista ei hirvittävästi kiinnostanut, sillä aikaa Tikkakoskella on vain vajaa kuukausi. Soittamista en ole edes harkinnut; hoidetaan nyt käsi kuntoon ensin. Jokereiden organisaatiomuutokset kuulostavat mielenkiintoisilta, eikä itseä ainakaan haittaisi yhtään menestys keväällä kun aikaa seuratakkin taas silloin on. Myös Linkolan tekstit tuntuvat josseivat mukavilta, niin ainakin vakavilta ja monipuolisilta. Luonnonsuojelu ja sen filosofia eivät välttämättä ole aivan alaani, mutta hyvää yleissivistystä silti.

Huomisen pitäisi olla aika puolittainen taas. Aamupäivän varsinaisesta ohjelmasta ei ole kauheasti selvyyttä ja iltapäivälläkin aika menee henkilökohtaiseen huoltoon ja siivoukseen. Lähemmäs kolmea onkin aika suunnata taas kotiin, kohti viikonlopun Karmarockia sun muuta.

Löysäilyä

Viikon alkupuoli jatkui löysästi ja suhteellisen vapaalla ohjelmalla. Aamumurkinan jälkeen puettiin taas taisteluvarustus, täysin samoin kuin eilen ja suunnattiin lähimetsään suorittamaan loput koha-rastit läpi. Kolme viimeistä rastia olivatkin ilma-ammunta, taistelijaparin tuli ja liike sekä viimeiseksi 7,62 KK 62. Järjestys oli täyttä kultaa, kun lopuksi päästiin jo sisälle. Ilma-ammunta ja tuli & liike olivatkin suhteellisen täysipainoista tetsausta reilussa lumihangessa, joten lämpö pysyi hyvin ulkonakin. Ilma-ammunta oli meikäläisellekin ihan uusi asia ja koulutuksesta oli hyötyä. Tuli ja liike menikin enemmänkin pelkkään ''syöksyn!'', ''Tuen!'' peruskauraan koskemattomilla lumidyyneillä, mutta oli se vaan taaskin hauskaa! Viimeisellä rastilla päästiin asehuoltohalliin tutkiskelemaan konekivääriä, vaikka 40 minuutin oppituntipituus yrittikin kovin taistella koulutusta vastaan. Aamupäivän palveluksen jälkeen käytiin vielä kuivaamassa aseet ja vaihdettii takaisin palvelustamineisiin. Ruoan jälkeen alkoikin kunnon löysäily, kun oli palautteen aika. Oman rastin palautteeseen meni hurjat 15 minuuttia ja iltapäivän ohjelma oli siinä. Ohjelmassa luki palaute ja henkilökohtainen huolto, eikä mitään uutta ohjelmaa ilmestynyt. Iltapäivä siis poltettiin lukemalla, makaamalla ja juttelemalla. Lisänä oli puolen tunnin sotkutauko, suuren palvelusrasituksen takia tottakai, hah! Juttelin myös oppilas Pyrhösen kanssa TTY:n koulutuslinjoista ja linjanvaihtosuunnitelmatkin selventyivät mukavasti. RJ2-suoritus ja pääsykokeet kun menevät ikävästi päällekkäin, mutta sain ohjeeksi ettei ole oikeastaan väliä mitä lukee kevätkaudella, kun valinnanvaraa on vähän ja opinnot saa hyödyksiluetuksi. Voi siis olla, etten käy hakukokeissa vaan haen uudestaan intin jälkeen kesällä kun olen lukenut puoli vuotta SITI:llä. Päivällisen jälkeen ei ollut suuremmin ohjelmaa, joten aika kuluikin pitkästä aikaa nettipokeriin ja samalla hikoiluun säälipleijariottelusta. Lenkillekin halusin lähteä, kun ilma oli hyvä. Oli mukava juosta, eikä enää kuin kaksi suoritusta kuntoisuuslomaan. Loppuilta menikin raiteillaan, vaikkakin mielessä painoi Punakeltaisten vierastappio.

Lunta ja lisää lunta

Pirteään pakkasaamuun startattiin smurffit niskassa ja pitkässä jonomuodostelmassa. Aamureippailu piristi venyttävästi. Luntakin vielä tuli ja ihanan naisellisen pitkät silmäripseni sitä kerkesivätkin keräämään mukavasti ennen kuin palattiin sisälle. Aamiaiselle päästiin vähän myöhässä ja kahdeksalta aloitettiinkin purkamaan eräitä ryhmätöitä. Elsokouluttajat olivat paikalla ja päästiin myös esittelemään teokset aukin täydennysmiehille. Kymmenestä yhteentoista rötväiltiin tuvissa ja siinä kerkesin kertailemaan yleistä palvelusohjesääntöä huomista koetta varten. Ruokailu sujui tavallisen hilpeästi ja kaikki yllättyivät pannaripäivän toisestakin jälkiruoasta. Keskipäivällä 3. vuosikurssin kadettikersantti piti elsojoukkueelle kyselyn tyytymättömyydestä palveluksessa, joka kuulemma liitettiin erääseen johtajakoulutusraporttiin. Seuraavaksi suunnattiin taas innokkaasti mäelle ja iltapäivä kuluikin siellä hienosti muutaman tauon ja yhden sotkutauon sävyttämänä. Varsin turmiollista tälläinen kahvinlipitys, mutta allekirjoittanut on päättänyt paikata sen sykkimällä vapaa-ajalla. Onnistuuko se, mene ja tiedä, mutta yritys on ainakin kova. Päivälliseksi saatiin säännönmukaisesti hernaria ja pannaria. Ruoan jälkeen kaikki siirtyivät omiin oloihinsa ruokalevolle ja itsekkin N900:n avustuksella kiekkokeskusteluun Jokereitten tilanteesta. Nyt jälkeenpäin on vaan sanottava, että varsin murheellista, perkele. Ennen lenkkiä luin vielä koeopuksia ja sitten vedin kamat niskaan ja lenkille. Osa tuvasta käytti vapaa-ajan kolmen tunnin nokosiin, valintojen maailma. Itsekkin olisin voinut katsoa ulos ennen kuin sinne säntäsin. Vlk-liikuntalapun jätettyäni ulkona odotti kämmenenkokoisia hiutaleita ja viima. Noh, eipä sitä tarvinnut miettiä meneekö vai ei, asia oli jo päätetty. Lenkin jälkeen kuumaan suihkuun ja ilta finaaliin vanhoilla kaavoilla. Kahdeksas päivä ylimääräisen liikunnan sävyttämänä, ehkä riittää kolmeksi päiväksi. Huomenna pitäisikin olla rentoa ja iltapäivällä sitten ensimmäisille lomille aukista ja kohti parasta Matomäkeä.