Liikaa lunta, herra luutnantti!

Perjantai valkeni lumisena. Pohjekramppi vihoitteli ja innostus cooper-testiin tuntui olevan maassa. Aamupalan totutunkaltainen tankkaus sai jäädä, sillä täydellä vatsalla juokseminen tuntuu kamalalta. Seitsemän jälkeen aloitettiin valmistautuminen testiin, puettiin liikuntavaatteet sekä pakkaspuvut. Lisäksi varustesäkkiin lähti mukaan totta kai juomapullo, mutta myöskin kenttälapio. Lunta oli kentällä kuulemma runsaasti. Matkaan lähdettiin maasto-Sisuilla eikä viileä ja pimeä lava ollut paras hengennostattaja. Muutaman kilometrin matkan jälkeen autot pysähtyivät. Sen jälkeen odoteltiinkin puolisen tuntia ennen kuin päästiin ulos valoisaan aamuun. Odotuksen syy selvisi ulkona; kentän portti oli kiinni ja juokseminen kentällä kielletty. Ei voinut kuin suunnata takaisin yksikköön. Cooper siirtyi eteenpäin ja aamupäivän ohjelmana toteutettiin peruskuntolenkki. Iltapäivällä putsattiin vain aseet keskiviikon ATT:n jäljiltä (josta ei taaskaan tullut kuntoisuuslomaa, vaan 10/12 tauluun. 8kk ampumatauon jälkeen siedettävää) ja siivottiin yksikköä. Lopuksi päällikkö piti oppitunnin jonka jälkeen suunnattiinkin lomille.

Viikonloppu sujui tavallisin askarein; seiskan, salin, säbän ja ''ratailun'' merkeissä. Tiistaihin saakka jatkuneet lomat rentouttivat mukavasti ja maanantai-illalla saunassa tajusin jotenkin palveluksen olevan aika vähissä jo nyt. Ei suurempia juttuja joihin tarvitsisi hajota tai stressata, pari leiriä ja siinä se. Tarvitsee kuitenkin myöntää, ettei lomamäärien kasvaessa takaisin kassulle lähteminen ainakaan helpotu. Samapa tuo, kohta ollaan kahlattu tämäkin vuosi läpi. Torstaina lähdetään tokavikaan harjoitukseen, joka jatkuukin viikonlopun yli, joten viimeinen kiinniolo suoritetaan metsässä. Sunnuntaina voikin juhlia parikymppisiä keskellä metsää. Vaihtelua tämäkin, hieman ehkä negatiivissävytteistä tällä kertaa. Palataan kun metsäkeikka on takanapäin!

Ajatuksia ajan kuluessa

Kuten huomata saattaa, monipuoliset lomat ja viikon leiri ovat vieneet ajan kirjoittamiselta. Eipä siinä mitään, kelataan nyt taaksepäin puolentoista viikon ajan.

Edellisperjantai sujui leppoisasti, suunnilleen ilman mitään hommia. Kun ohjelmaa ei sen suuremmin ollut, saatiin luutnantin allekirjoittamana hakemus aikaisemmille lomille. Jo kymmeneltä kiirehdittiin ympäri yksikköä. Hetkeä aiemmin oli tullut varmistus aikaisemmalle lähtöajalle. Yhdeltätoista linjan siirtyi reippaana lomakassien kanssa syömään lounasta, jonka jälkeen saatiinkin lähteä. Aurinko paistoi, musiikki soi ja Mercedes siirtyi Jyväskylän matkakeskukselle. Tupakaverit ja tavarat pois kyydistä, lomatoivotukset ja kokka kohti Kokemäkeä. Sormivamman takia ei paljoa golfia pelattu, vaan päätettiin vaihtaa kuulumisia Pansion spolalikin kanssa. Ilta kului rennosti ja kahdeltatoista olinkin jo kotona. Lauantaita sävytti perinteinen Karmarock, joka tänä vuonna oli jotenkin kauheankin laimea. Yleensä tapahtuman pääkohtana ovat olleet ihmiset ja keskustelut, mutta tällä kertaa huippuhetket löytyivätkin musiikista. Kertonee jotain laimeudesta. Sunnuntaina äiti, isä, Vappu ja Jussi lähtivät ulkomaille, kun itse taasen suuntasin Tikkakoskelle.

Leirille lähdettiin heti maanantaiaamusti. Iso linja-auto jäi puuttumaan ja ajovastuu jaettiin linjalaisille, johtuen elsojen suhteellisen pienestä vahvuudesta nyt tammikuun erässä. Itse leiri oli ihan mukava. Huikea ympäristö ja sopivat työvuorot saivat viikon tuntumaan melkeinpä lomalta. Ainakaan niin paljon en ole päivisin hetkeen nukkunut kuin nyt leirillä. Tiistaina käytiin terveysasemalla poistattamassa tikit sormesta ja loputkin jäykistelyt sormessa lähtivät menemään hiljalleen. Perjantaina palattiin Tikkakoskelle ja kalustohuollon jälkeen aloitettiin valmistautuminen lomiin. Itse palasin yksikköön parin jannun kanssa hieman myöhemmin kun piti palauttaa ajoneuvoja. Ei sinänsä ihme, kun meno autohallilla tuntui tavallisen laiskalta. Hetken aikaa yksikössä eläteltiin jo toiveita aikasemmista lomista, mutta tunnin verran turhaa istumista tuvassa silti tuli. Itse päätin testailla tikittömän käden toimintaa plektran kanssa ja tuntuihan se tavalliselta, onneksi. Lomille päästiin normaalisti kolmen jälkeen. Illalla grillailtiin kavereitten kanssa, eikä interrailkokouksesta tullut oikein mitään. Pokeri ja grilliherkut tekivät tehtävänsä onkiessaan mielenkiinnon muualle retkisuunnittelusta. Lauantai ja sunnuntai sujuivat Porin Kirjurinluodossa. Vuorossa oli tietenkin Sonisphere. Hienoja hetkiä, eikä kalliin lipunhinnan puutteita voisi paremmin täyttää kuin mahtavilla kavereilla! Myrsky koitti sekoittaa hommia, mutta ihan hyvin tapahtuma lopultakin pysyi paketissa. Siltikään en ole vielä Puistobluesia voittanutta konserttia tänä vuonna nähnyt. Niin fiilis- kuin tapahtumapuolella Järvenpään spektaakkeli ajaa edelle. Lisää Sonispherestä metalliblogissa, kunhan aika on sopiva. Maanantain pidin vielä lomaa, kun aikataulun puolesta en olisi voinutkaan ehtiä Tikikseen ajoissa. Onneksi läpiviennissäkin oli komppa-hl, joten kaikki palasivat vasta maanantai-iltana. Päivällä kävin Porissa hakemassa uuden työkalun alkavalle a-junnujen sarjakaudelle. Iltapäivä kului lepäillessä ja pakkaillessa. Ysin jälkeen olinkin jo keskuspysäköintialueella, joten viikonloppu sujui normaalisti.

Kuten eräs lukija parin tekstin takaiseen tiedusteluun kommentoikin, on blogi muuttunut reilusti sitten palveluksen alkupäivien. Aikaisemmin kirjoitin paljon koulutuksesta ja yleissotilaallisista asioista, kun taas nykyään kirjoitukset keskittyvät paljolti lomiin ja päivien tapahtumat ovat kuin samaa looppia. Vaikkei inttiblogin ajatuksenmukaista olekkaan höpöttää vapaa-ajasta, kuuluu se siltikin alaotsikkoon ''Armeijavuoden tapahtumia kasarmin sisä- ja ulkopuolelta.'' Mielestäni on hyödyllistä kertoa omasta elämästäni tänä vuonna blogissa hieman laajemminkin, ainakin lukijakunnan tietäen. Koulutuksesta en voi kirjoittaa ja vain päivittäisistä ''syömään ja mäelle''-tyylin jutuista kirjoittamalla katoaa niin oma kirjoitusintokin kuin lukijoiden into seurata.

Ajomatkoilla Tikkakoskelle on hyvää aikaa miettiä kaikenlaista. Matkat kotiin menevät mielen poukkoillessa ympäriinsä innostuksesta, mutta takaisin ajellessa on aikaa muuhunkin. Ympäristö tulee väkisinkin tutuksi ja nykyään muistaa jo kymmenittäin erilaisia yksityiskohtia reitin varrelta. Tästä saadaankin hyvä aasinsilta ajan kulumiseen. Kevättalven lumisista rinteistä Himoksella on siirrytty jo ohi orastavien sekä keskikesän kirkkaanvihreiden nurmikoiden ohi. Kesä alkaa kääntyä lopuilleen; koulut alkavat, aurinko paistaa paluumatkoilla aina vain alhaammalta ja Himoksen rinteet ovat palaneen ruskeita. Hujauksessa Tikkakosken periodi alkaa saavuttamaan loppusuoransa. Pari viikkoa täällä, jonka jälkeen onkin aika palata kotiin Riihimäelle. Mietityttää jo valmiiksi miten porukan hajoaminen kahtia tulee vaikuttamaan loppuun palvelusaikaan. Mutta ei parane mennä asioiden edelle, vaan jatkaa puurtamista normaalisti.

Golfkankeutta & Lessun matka alkaa

Maanantai etenee varsin vapaamuotoisesti, joten on sopiva hetki kertoilla viikonlopusta.

Perjantai sujui tavallisesti. Aamupäivä mäellä ja iltapäivä sitten yksikössä tehden erilaisia lomavalmisteluja. Suuremmin ei joutunut töitä paiskimaan, vaan aika kului niin varusvaihdossa kuin nukkuessakin. Yhden jälkeen siivottiin tupa vääpelin pitämää teksiä varten ja pakattiin lomakassit. Nopean tarkistuskierroksen jälkeen lomatarkastus aloitettiin jo tasan kolmelta, eikä aikaakaan kun pääsin jo starttaamaan kohti etelää. Kotimatkalla käväisin nopeasti Köyliössä mökillä, jossa muu perhe viettelikin kesäpäivää hyvässä säässä. Kahvittelun ja jutteluhetken jälkeen jatkoin matkaa Kokemäelle. Kaupan kautta kotiin ja vaatteet vaihtoon, jonka jälkeen suuntana olikin Järilä. Ilta kului pitkällä kaavalla grillin ollessa kuumana ja juomien kylmänä. Yöksi palasin kotiin ja suunnilleen neljältä tajusin pistäneeni unirytmin taas kerralla kuntoon. Lauantaina hinattiin ukon kanssa pakettivolkkari Heinon korjaamolle ''kesäkunnostukseen'' ja iltapäivästi käväisin Porissa hakemassa laukun Lessulle ja uuden pikkuvahvarin, sillä olin päättänyt viedä soittimen mukanani Tikikseen. Illalla lähdettiin vielä pelaamaan golfia koko porukan voimin. Kyseinen laji tuntuu tällä hetkellä pistävän vastaan niin fyysisesti kuin henkisestikkin. En muista monennenko kerran tänä vuonna selkä rajoittaa pelaamista, joten puolikas kierros oli jälleen kerran aikamoista rulettia. Aina kun on aikaa pelata tuntuu jokin paikka olevan klesana. Samalla vähäiset kierrokset ja kroppa muodostavat oudon mentaalilukon päähän; vaikka mahdollisuuksia olisi ei silti saa tulosta aikaan, tai ainakaan rentoutta. Toivottavasti loppukesästä pelimieli vapautuu ja saan pelattua muutaman onnistuneenkin rundin, kun nyt ne tuntuvat vain olevan kiven alla.

Sunnuntai kului puolittaisesti. En halunnut lähteä Vammalaan pelaamaan tai lyömään, sillä tuloksen saattoi aavistaa mielessä. Iltapäivän aluksi kävin ajelemassa kunnon lenkit kuplalla keskustassa ja lähimaastossa, eikä paljon hienompaa reilua tuntia olisi voinut kuvitellakkaan. Lounasta syötiin mökillä ja viiden aikaan olikin lähtövalmisteluiden aika. Käväisin kaupassa hakemassa kahvittelutarvikkeita tupaan ihan yllätysmielellä ja pakkasin tavarat & Lessun uuteen pussiin. Matka sujui joutuisasti ja kerkesipä illalla vielä testamaan tuvan akustista ympäristöä. Maanantaita on kulutettu mäen, yksikön ja muken sekoituksella. Illalla taas tennistä ja skittareeniä, elikkäs normisettiä.

Positiivisin mielin

Päivät kulkevat nopeaa tahtia, joten taas parin päivän postaus kerralla. Viikonloppu tuntui pitkästä aikaa todellakin rentouttavalta! Perjantai-ilta kului Risteellä, kaverin aikuistumisjuhlaa viettäessä. Lauantaina sitten olikin vuorossa serkun nimipäiväjuhlat, jonka jälkeen illalla suunnattiin ystävien kanssa Korkeaojalle saunomaan ja katsastamaan sotakoiran kisakuntoa. Itse hyppäsin Mesen rattiin, joten valinta oli ihan sunnuntaipäivääkin ajatellen oikein hyvä. Katsottiin vielä yhdessä leffa Lahtisen uudelta kannettavalta, jonka jälkeen porukka hajaantui ja nopean Euraan kyydittämisreissun jälkeen oltiinkin jo nauttimassa panineista Kokemäen yöelämässä. Tästä suuntasin kotiin auto tyhjänä ja mieli leppoisana. Sunnuntaiaamun kärkeen syötiin yhdessä aamupalaa kotona, jonka jälkeen ukon kanssa vaihdettiin kesärenkaat. Ennen päivällistä kipaistiin nopeasti vielä Nakkila Golfin rangella, joissa tuli huomattua että ihmisen lihasmuisti on varsin hauska asia sekä se, ettei Titleist pysty tekemään huonoja rautamailoja. Päivällisen jälkeen nopeasti harjoituspeliin palloiluhallille, jonka jälkeen aurinkoisessa ilmassa kohti Tikkakoskea. Viikonloppu oli miltei täydellinen.

Maanantai ja tiistai menivätkin melkein identtisesti mäellä. Maanantaina jaksauduttiin lenkillekkin pitkästä aikaa ja tänään köllimetsästyksen pitäisi jatkua illemmalla. Alkuviikon sulkeisharjoitusetkin ovat takana, joten loppuviikko matkataan rauhallisesti. On mukava huomata kevään tulevan ja ilman lämpiävän, eikä sen vaikutus omaan psyykeenkään ole negatiivinen. Tuli myös pohdittua tulevaa juhannusta ja sitä, kannattaako silloin kuluttaa pari hl-päivää sillä onhan sydänkesä mahtavinta lomailuaikaa?!

PS. Lisäsin kävijämittarin oikealle palkkiin, joten sitäkin lukijat voivat seurata. En tiedä paljonko botteja on päivittäin liikkeellä, mutta ainakin nyt määrä näyttää mukavalta.