Juhlatunnelma huipussaan

Jaahas, uusi viikko alkuun. Kinkkua taaskin maha täynnä ja jatketaan kohti toivottavasti aurinkoista viikonloppua. Lauantai ja sunnuntai noudattivat samaa kaavaa. Aamulla rauhallisesti ylös, aamupalaa naamariin ja koneelle kuluttamaan aikaa. Sekalaisessa järjestyksessä elokuvia tv-tuvassa, nettikeskusteluja, pelaamista ja surffausta. Aika normisettiä virka-apuviikonloppuun siis. Lauantaina ennen päivällistä suunnattiin liikuntasaliin säbälle, jonka jälkeen mukavavauhtinen lenkki varmisti päivän toisen vlk-merkinnän. Päivällisen jälkeen aika kuluikin erilaisia toimintaleffoja lähinnä naureskellessa. Koulujenpäätöstunnelmaa haettiin ohessa facebookin tilapäivityksistä ja muken jälkiruoista. Mutta katsellaanpa sitten ensi vuonna meininkiä tarkemmin, pääsee sentää kovalaatuisia kaiffareita ylioppineiksi, kait! Ilta loppui lyhyeen Aukin yläkerran sekoillessa, jolloin vartiopäällikkö palautti kaikki taistelijat tupiin nukkumaan. Sunnuntai noudatti samaa kaavaa. Mahtavan puolustusvoimien brunssin jälkeen tosin hoidettiin kalustolistat ja muut hommat valmiiksi leiriä varten kuljeksimasta. Iltapäivällä jaksautui säbään, mutta lenkki sai tällä kertaa jäädä. Ilta kului rauhallisesti.

Maanantai alkoikin jo ennen kuutta, sillä alkamassa oli oma linjan oppilasvanhin-viikko. Perjantaihin saakka siis johdetaan porukkaa syömään ja oppitunneille, mäelle jne jne. Aamupalan jälkeen hoidettiin palautetilaisuus apukouluttajille, jonka jälkeen loppupäivä kuluikin päivälliseen saakka mäellä. Pari apupäivystystä tappoivat vapaa-ajat keskipäivällä ja päivällisen jälkeen, mutta eipä tarvi paikkailla enää illalla. Yöunet jäävät hiukan väliin, sillä toisen apupäivystäjän on herättävä kuudelta. Eipä silläkään ole väliä, kun viikko-ohjelma on helppo ilman sen suurempia erikoisjuttuja. Nyt tarvii taas kiirehtiä kirjoituksen kanssa, sillä vlk-säbä painaa päälle. Enää kolme merkintää ja kolmas KL on taskussa. Palaillaan kun keretään.

Päivystämästä lomille

Hahaa, pirulainen kun koittaa tökkiä bloggaus nyt. Eilen palatessani tv-tuvasta oli uusi kirjoitus jo puolivälissä, kun huomasin ettei siinä ollut minkäänlaista järkeä tai juonta. Sinänsä se ei ollut yllätys, koska viikko on jurnuttanut eteenpäin kuin juna vaikka perjantai pienen poikkeuksen päiväjärjestykseen toikin. Keskiviikkoaamu kului yksikössä, oli aika suorittaa koulutukseen kuuluva koe. Vielä ennen lounasta ja sen jälkeen koko iltapäiväksi juostiin parijonossa mäelle. Ilta kului tuvassa ja tuuratessa päivystäjää. Isommin sykkiä ei jaksanut tai kannattanut, sillä yöllä olisi valvottava muutaman tunnin verran. Kolmelta, mahtavien viiden tunnin unien jälkeen ensimmäinen apupäivystäjä herätti ja oli siirryttävä itse pyödän taakse vartioimaan. Tunnit kuluivat suhteellisen hitaasti, eikä tapahtunut mitään. Mieli alkoi kuitenkin virkistyä kun huomasi auringon pikkuhiljaa nousevan ja yksikön valaistuvan. Varttia vaille kuusi herätin mahtavat kaksi apukouluttajaa, sekä päivystäjän ja linjan oppilasvanhimman. Tasatunnin koittaessa siirryin tupaan naureskelemaan väsyneitä ja unenpöpperöisiä naamoja. Itku pitkästä ilosta, kertoo vanha sananlasku. Oppilas Nieminen suuntasi pikimmiten rötväpunkkaan puolen tunnin unille ennen aamupalaa ja herätessäni silmät näyttivät suunnilleen samalta kuin muilla juuri hetkeä aikaisemmin. Aamiaisen jälkeen päivä sujuikin mäen ja kahvitauon väliä säännöllisesti toistaen. Illalla suunnattiin joukolla taas liikuntasaliin vääntämään vlk-säbää lentorukin kanssa. Jotenkin tunnin pelaaminen herätti taas vähän peliälyä ja päätin heti 10min jälkeen ottaa vanhan tutun pakin paikan omalle vastuulleni. Peli tasoittui ja tajusin, ettei ensi kaudella olisi isommin miettimistä pelipaikasta. Yhdeksältä pidettiin iltavahvari, tottakai klassiset parta- ja tukkatarkastukset sisältäen. Kymmeneltä olin jo menossa ihan nukkumaan, kun muut elsot saivatkin meikäläisen turmiolliseen tv-tupaan. Yhdessä katsottiin leffaa ja pelailtiin koneilla, kunnes yhdeltätoista väki alkoi palailla tupiin. Itse nappasin perus kuuden tunnin unet, eivätkä ne kylläkään perjantaita helpottaneet. Perjantai kului kaksijakoisesti. Suurin osa ajasta tuli vain odoteltua baretti päässä ja lomapuku päällä tekemistä, mutta välillä oli todellisia moniprosessointeja. Ohjelmaa riitti niin puhelinsoitoista ja varusmieskorteista aina voimapihteihin ja sotkuraketteihin. Onneksi avuliaat apupäivystäjät toimivat hyvin, eikä suurempaa stressireaktiota päässyt ilmenemään. Heti kolmen jälkeen juostiinkin jo ulos lomatarkastukseen ja lähdettiin lomille. Automatka oli suhteellisen väsyttävä, kiitos hieman lyhyempien unien ja päivystystehtävän. Monipuolisen musiikkivalikoiman avulla ajorupeamasta selvittiin ilman taukoja ja viikonloppu pääsi kunnolla käyntiin.

Juomaa ja jumittamista (kotona & kassulla)

Vappuviikonloppu kului nopeasti. Perjantaina lähdettiin nopealla tahdilla yo-lakeissa kohti Kullaata ja sitten Chryslerin suuntana olikin jo Pori. Aloiteltiin sairaalan lähistöllä jonka jälkeen suunnattiin yöelämään. Oman joukkion ilta kului varsin nopeasti ja aamuyön tunteina meikäläinen löysi tiensä takaisin Matomäkeen. Lauantai olikin sitten varsin väsynyt ja tärisevä, mutta hiljaisella tahdilla sekin saatiin kaahattua läpi. Päivällä sukulaisia kävi perinteisesti syömässä ja illalla käytiin vielä pelaamassa puolen kierrosta golfia Vammalassa. Ilokseni huomasin että customwedget Titleistiltä olivat myöskin saapuneet, joten uusiutunut setti sai viimeisen silauksensa. Ilta kului The Hauntedin uuden livedvd:n seurassa viiniä maistellen. Hyvää settiä! Sunnuntaina kohellettiin sitten taas kunnolla ympäriinsä. Aamupäivällä Nakkilassa palloja lyöden ja iltapäivällä säbän reenipelissä. Illansuussa taas nopea pakkaus ja kohti Tikkakoskea.

Maanantai ja tiistai olivatkin taas suhteellisen samanlaiset. Molemmat päivät mäellä totuttujen sotkutaukojen säestämänä. Yksikkö on ihan tyhjänä, kun muut ovat leirillä. Elsoillekkin leiriviikko koittaa taas kohta, muttei vielä. Molempina iltoina on jaksauduttu linjan kesken pelaamaan sählyä, eikä kahden merkin päässä oleva kuntoisuusloma nro 2 ole kovinkaan kaukana. Toivottavasti odotettu reissu Ruisrockiin tjsp tulee toteutumaan suunnitellusti, eikä liikunta ole ollut turhaa! Huomenna alkavatkin nakit, joita tällä viikolla riittää. Vuorossa toisen apupäivystäjän tehtävä. Perjantaina hommat jatkuvat itse pääpäivystäjänä, mutta päivä taitaa jäädä lyhyeksi sillä lomatkin alkavat jo kolmen jälkeen. Ilmat tuntuvat paranevan päivä päivältä, eikä kymmeneltä voi käsittää kuinka valoisaa onkaan. Nyt kuitenkin taas hiljaisuus lähestyy ja ennen sitä tarvii opiskella vielä huomiseen kokeeseen. Tekstit polkevat nyt kamalasti paikallaan, mutta toivottavasti lukijat jaksavat mukana ainakin välillä, sillä Kesäkuun koittaessa homma ainakin laajenee eri aaltopituuksille ja aiheisiin...

Hauskaa leppostelua

''Ei nyt enää!'' kuului herätyksen jälkeen verhojenavaajan suusta. Taivaan täydeltä pukkasi lisää kamalaa suojalunta ja tupa kokonaisuudessaan oli siitä kovin närkästynyt. Puhuttiin myöhästelevästä keväästä ja suunnattiin aamupalalle. Seiskan jälkeen pakattiin joukolla virka-apureput valmiiksi kahdeltatoista alkavaa vuoroa varten. Kyseinen tehtävä selittää pääsiäisen lukkiutumisen, vaikka oman osaston vuoro päättyykin lauantaina. Ennen aamupäivän palveluksen alkua kertailtiin Kouluttajan Opasta, sillä aamun avaus tapahtuisi koulutustaidon kokeen muodossa. Kahdeksalta Auk täytti e-salin ja päästiin hommiin, tälle kertaa jopa ihan kirjoittamaankin... Varttia vaille yhdeksältä sai jo poistua, eikä meikäläinen enempää aikaa tarvinnutkaan. Koe meni ihan mukavasti, valmistautuneen ei tarvinnut hikoilla turhia. Tunti vapaa-aikaa kului kera Platonin, jonka jälkeen suunnattiinkin yhteiselle lenkille. Lenkki oli kevyt ja ennen lounasta käväistiin virkistäytymässä suihkussa. Ruokaelämyksen tarjosi mustamakkara, aivan mahtavaa pv:n mittarilla! Ateriasta ei silti kerinnyt kauheasti nauttia, sillä virka-apu hälyytys kolahti kesken syönnin. Tunnin lähtövalmiuden takia oli pakko kiirehtiä takaisin yksikköön ja valmistautua varustuksen pukemisella. Masit olivat jo pihassa ja porukka ihan täpinöissään sisällä muodossa, kun tuli varmistus ettei tarvinnutkaan lähteä. Kyse oli suuresta tulipalosta lähistöllä, johon kuitenkin saatiin riittävästi ammattihenkilöstöä. Iltapäivä jatkui ohjelmalla XYZ Jyväskylässä. En lähde aihetta mainitsemaan, vaikka aika hupaisaa olikin! (lähipiiri voi kuulla iltapäivästä enemmän mutta juu) Jyväskylässä perillä tuli itselle Déjà Vu, mikä oli outoa pitkän tauon jälkeen. Yksikköön palattiin päivälliseksi ja sitten alkoikin illan vapaat. Pari tupalaista tilasi pizzaa ja datasi, mutta meikäläinen päätti lähteä pelaamaan säbää. Vähän mukavampaa sekin touhu nyt, kun nappasin omat kengät ja mailan messiin Kokemäeltä. Lisänä tänään tuli lappuun 12. merkintä, joten ensimmäinen kuntoisuusloma on ansaittu! Sinänsä hauskaa, että nyt pystyykin sitten irroittamaan ihan syystä jonkun mukavan festariviikonlopun kesällä. Ehdotuksia? Loppuilta menikin totutun rauhallisesti.

PS. avasin toisen blogin, metallimusiikille. Jos kiinnostaa joitakin lukijoista, voi odotella huomiseksi ensimmäistä päivitystä. Aiheena luultavasti Stam1nan Viimeinen Atlantis. http://indistortionwetrust.blogspot.com/