Leirin jälkeen on gines

Viikko hujahti nopeasti ilman kirjoitusta, nyt kuitenkin vähän tekstiä. Heti maanantaina suunnattiin leirille ja se selvitettiinkin varsin rutiinilla. Sissimuonaa ja koulutusta, sekä pari kipinää ja yksi kiertovartioyö. Piece of cake. Ilmat lupailivat sadetta enemmänkin alkuviikolle mutta todellisuus oli toinen. Pidempää sadejaksoa ei osunut pieniä ripotteluja lukuunottamatta. Latausmahdollisuutta ei ollut, joten oma multimediatietokone sammahti keskiviikkona. Väliäkö sillä, no ei. Torstaiaamusti pakattiin kamppeet ja lähdettiin takaisin yksikköön. Viikon loppupäivät menivätkin suhteellisen tuli hännän alla. Torstai kului huoltaessa itseä ja tavaroita sekä palautellessa autoja. Perjantaina oma yksikkö sai asukaslisäystä joten viikonloppua kohti suunnattiin opettelevin mielin. Myös linjan johtajat saivat duunia, eikä kiinniolosta näin ollen tullut tylsä. Lauantaina oli myös palvelusta, niin tehtävien kuin urheilunkin parissa. Yhdessä pelaamisella aloitettiin ryhmäkiinteyden etsiminen, joka onnistuikin varsin hyvin. Loppuiltapäivästä tarkistettiin vielä virka-apuosaston varusteet. Illalla katseltiin johtajien kesken leffoja ja tilattiinpa pizzaakin paikallisesta. Pienen puhelinnumerokömmähdyksen jälkeen nekin saatiin yksikköön ja laatuleffasta nauttiminen saattoi alkaa. Sunnuntai jatkaa samaa rataa. Salibandya ja rauhallista ajanviettoa. Viikonloppu on kulunut tavallisen kiinniolon malliin, vaikka ajan tuhlaukselta tämä jälleen kerran tuntuu. Huomenna potkaistaan taas uusi viikko käyntiin, mutta onneksi jo ensi viikonlopun lomien jälkeen päästään takaisin metsään, ettei vain tylsää tule!

PS. Jätin N900:n datakaapelin kotiin, joten nettipäätteenä toimii vain luuri. Saattaa vaikuttaa siis kirjoitteluun, kuten tälläkin viikolla!

Koulutusta ensikertaa

Hetkeen aikaan taas viikonloppupäivitys kasarmilta, elikkäs tervetuloa rauhallisten kiinniolotunnelmien pariin.

Aamu ei armoa antanut, vaikka almanakassa seisoi lauantaipäivä. Aamiaisen jälkeen oli varattu tunti aikaa viimeistellä harjoitussuunnitelma ja hioa vielä viimeisiä koulutusasioita. Puoli yhdeksältä jakauduttiin yliluutnantti Ahosen johdolla ympäri aukin rakennusta ja aloiteltiin koulutusrasteja. Aamupäivä menikin niitä kahlatessa läpi. Ryhmissä oli kuusi taistelijaa ja jokainen vuorollaan pääsi kokeilemaan kouluttajantaitojaan muitten ollessa "alokkaita". Aiheena eilenmainittu RK:n lukon irroittaminen ja kiinnittäminen. Pääpiirteissään jokaisen nelikymmenminuuttiseen kuului suunnilleen samat osiot: aloitus ja motivointi, pääominaisuuksien esittely, mallisuoritus vaiheittain, kokonaissuoritusten harjoittaminen sekä viimeisenä kertaus ja palaute. Itse ehdin juuri ennen ruokailua suorittamaan oman osani. Homma tuntui helpolta eikä jännittänyt, kiitos syksyn opettajarupeaman. Eli esiintymistä ei tarvinnut turhaan stressata. Iltapäivällä saatiin kaikkien osalta rastiharjoitus suoritettua, vaikkakin keskittyminen kuudetta kertaa pidettävällä rastilla oli vaihtelevaa, jonka jälkeen hoidettiin aseet loppuviikonlopuksi turvahuoneeseen ja taistelijat tupiin. Päivän todellisen palveluksen päätteeksi pidettiin vielä palauteosio ja aloitettiin valmistautuminen päivälliseen. Osalla se käsitti nukkumista ja osalla lukemista. Ruoka oli jo kolmen jälkeen, joten jäi hyvin vapaa-aikaa. Se kattoi revanssin oppilas Lehdosta virtuaalikiekossa ja tietenkin myös konkreettista kuntoharjoittelua vlk-halonhakkuussa, ei kun siis vlk-sählyssä. Yhdessä elsojen kanssa tilattiin myös koottu pizzatilaus, ja niinpä yhteensä 12 pizzalaatikkoa löysi tiensä yksikköön. Hyvää oli, eikä niin epäterveellistä kuin normaali lauantain "juhlinta". Suuri osa joukkueesta lähti nyt illalla tv-tupaan, mutta päätin itse keskittyä kirjaan, musiikkiin ja blogiin. Huomenna herätys onkin vasta kasilta, joten haluan ladata akut kunnolla täyteen. Sunnuntain ohjelmaan kuuluu lisää koulutussuunnitelmien laadintaa. Viikko onkin pian ohi ja mielessä siintää salaperäinen elsomäki rakennuksineen...