minä, sinä & pv

Ilta lähestyy ja pian tääkin lomailupäivä takana. Aamusti herätys oli vasta kasilta ja aamutoimiinkin oli varattu reilummin aikaa. Aamupalan jälkeen suoritettiin taas siivouspalvelua ja sen jälkeen lähdettiin kirkkoon, alokkaiden yhteiseen jumalanpalvelukseen. Se olikin ihan mukava ruuansulattelutauko ja äkkiä huomasinkin seuraavani tähän asti ristiriitaisinta ammatinharjoittajaa, sotilaspastoria. Muuten tilaisuus oli ihan kuin siviilissä. Sen jälkeen palattiin taas yksikköön, höystettynä rytmittömällä suuntamiehellä ja eräällä todella älyttömällä joukonhajoamisella (huom. fyysisesti). Sitten ei mennytkään pitkään kun porukat jo saapuivat tarkistamaan alokkaan särmäisyyden. Käytiin viestimuseossa, sotkussa sekä syömässä yhdessä muonituskeskuksessa. Oli mukavaa nähdä parin päivän vieraselon jälkeen, ja vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa ketkä oikeasti tuntee. Tupaan saatiin myös Kokemäeltä tuliaisina kaivattu jakorasia ja itselleni sain laturin luuriin. Mukessa oli tietenkin, yllätys yllätys, parasta ruokaa viikkoon. Vanhempien lähdön jälkeen aikaa on vain kulutettu tuvassa, 3G-verkon ja juttelun avulla. Joukkueessa pari kaveria on saanut jostain pienen flunun, toivottavasti itselle ei sellaista tule kun ei ole vieläkään mitään oireita. Tuvan porukka alkaa pikkuhiljaa suodattumaan kavereihin, urpoihin, vässyköihin, laiskoihin ja niin edelleen. Nopeasti erilaiset erot tulevat esiin, mutta täytyy ymmärtää että joukkueiden vahvuutena on niiden yhteennitoutuminen ja sopeutua ympäristöönsä. Näihin teksteihin ja tunnelmiin, katsellaan.