Keikkaa ja testiä

Maanantain jälkeen viikkoa jatkettiin kevyesti. Suurempia rasituksia ei kolmen päivän aikana tullut, vaan keskityttiin lähinnä tuleviin harjoituksiin perehtymiselle ja harjoittelulle. Liikuttuakin tuli tasaisesti läpi päivien lähinnä salilla. Torstaina lähdin jo lomille, sillä viikonloppuna oli vuorossa kaksi konserttia. Perjantaina Tampereen Pakkahuoneella möykkäsi Airbourne ja lauantaina vuoron saikin Turku ja Sakara Tour 2010. Iltapäivällä poimittiin pansion spol-au ja pari muuta kaveria autoon ja lähdettiin ajelemaan kohti Turkua. Matka sujui lähinnä viimeaikaisten inttikokemusten kertaamiseen ja muuten oman kotikaupungin tarinoiden vaihtamiseen. Ilta aloitettii aikaisin ja lopetettiin myöhään. Siskoakin tuli nähtyä keikan merkeissä, kun sentään vuosijuhlahulinoistaan ehti Stam1nan katsastamaan. Sunnuntaina vuorossa olikin kevyt keräilyaamu, jonka jälkeen suunnattiinkin jo takaisin Kokemäelle. Alkuviikosta maanantai ja tiistai olivat myös lomapäiviä, joten kerkesi hienosti soittelemaankin. Alkoi pitkästä aikaa soittokin tuntua sujuvalta, eikä uusi kepukkakaan enää tuntunut niin oudolta. Maanantaina kävin vääntämässä myös säbäreeneissä. Runsas määrä viivajuoksua ja kuntopiiri eivät olleet ihan parasta valmistautumista kuntotesteihin. Tiistai-iltana palasin takaisin Riihimäelle.

Keskiviikkona olikin vuorossa kuntotestit. Samalla suoritustavalla kuin tammikuussa hoidettiin tälläkin kertaa. 60s suoritusaikaa ja toistot laskettiin. Kuten olinkin jo ennalta miettinyt, tulokset olivat huonontuneet. Leukoja 8, vatsoja 53, punnerruksia 28, selkiä 60 ja vauhditonta pituutta 208cm. Kuntoisuusluokaksi jäi kuitenkin hyvä, joten ollaan edes siihen sitten tyytyväisiä. On pakko myöntää että oma treenaus ainakin onnistuu paremmin tiimin kanssa ja yksinäänkin, kuin armeija-aikana. Paino kasvaa, kunto heikkenee ja mielikin jäykistyy huh. Hommaa jää kevääksi, mutta ei sen väliä. Keskiviikkona hoidettiin myös ryhmien sisäisiä kehitysehdotuksia, joilloin sain itsekkin kokea vertaisjohtamisen vaikeuden. Muutenkin joukkueen sisällä tuntuu olevan runsaasti jännitteitä ja negatiivinen energia virtaa johtuen vähenevistä aamuista, talvesta vai mistä. Toivottavasti tuleva lomaviikonloppu aukaisee henkisiä lukkoja edes hiukan ennen ensi viikon harjoitusta. Torstaina hoidettiin lähinnä huoltohommia, eikä illallakaan jaksanut sen suuremmin rehkiä. Ohjelma ja säätila tuovat mieleen muistot p-kaudesta ja mahtavista lumimääristä. Samalla päässä alkaa kolkuttaa aatos ympärän hiljaisesta sulkeutumisesta. Huomenaamusti odottaa kotiutuscooper, joka kylläkin juostaan ulkona. Ajatus on mielestäni suhteellisen pähkähullu, kun kävellessäänkin saa tehdä täyden työn pysyäkseen pystyssä. Ei näy oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin p-kauden tuloksen huonontuminen, mutta toivotaan parasta. Onneksi viikko alkaa olla jo pulkassa ja huomenna päästäänkin taas tuttuihin kotimaisemiin rentoutumaan.