Koulutöiden perjantai

Perjantai ei oikeastaan antanut sijaa hellittää leirin jälkeen. Heti puoli kahdeksalta suunnattiin läheiselle pururadalle, liikunnan koulutyöhön. Tällä kertaa vuorossa oli kuuden kilometrin juoksukilpailu. Aamun alkutunteina lupailin rentoa hölkkäilyä ja valitin väsymystä, mutta numerolappu rinnassa tuli taas sykittyä ihan kunnolla. Vähän reilut 27 minuuttia reitillä ja oman linjan ykköspaikka saavutettuna. Aamun kankeuden jälkeen kilpailu tuntuikin oikeastaan mukavalta herätykseltä. Lounaaseen saakka hoidettiin huoltoa ja iltapäivällä oli vuorossa johtamistaidon koulutyö. Elsot ja suhteellisen suuri määrä uusijoita kerääntyivät alakerran luokkaan, jossa toteutettiin pv:n tyylinen ''esseekoe''. Loppuiltapäivä kuluikin trangioiden palautukseen, aseiden siirtämiseen ja muuhun lomahärväykseen. Oli myös loistavaa kuulla että lomat alkaisivatkin jo kolmen jälkeen, eivätkä pari tuntia myöhemmin. Kotimatka sujui normaalisti, vaikka tuntuu että aina muropakettikuskeja löytyy matkalta. Perjantaina tuli pitkästä aikaa soiteltua skittaa ja iltapäivästi suuntasin Turkuun. Monien suunnitelmamuutosten jälkeen ajatuksena oli löytää syksyllä alkavalle säbän sarjakaudelle uutta varustetta ja nähdä Vappua. Intersportin mailavalikoima yllätti vähyydellään, vaikka onkin kevät. Onneksi kenkäpuolelta tuli löydettyä loistavat Addut hyvällä tarjouksella (Glove CC5), joten syksyä odotellessa... Uutta seiskakielistäkin kävin kyselemässä ja lopuksi käytiin vielä syömässä. Puoli kympiltä tähtikeula oli jälleen kotipihassa. Kymmeneltä lähdettiin Pansion spollesoturin kanssa kohti Harjavaltaa, mutta loppuilta kului kuitenkin perinteisesti Oluthuoneella. Oli mahtavaa kuulla kuulumisia pitkästä aikaa. Jotenkin vähentyneen vapaa-ajan seurauksena oppii arvostamaan tiettyjä asioita enemmän kuin ennen. Oman kaveripiirin näkeminen ja aika perheen kanssa on lomien parasta antia, vaikkei sitä siviiliaikana niin paljon ole tullutkaan ajatelleeksi. Lauantai kuluikin suureksi osaksi vain rentoutuessa. Aamupäivä näprätessä vuorotellen konetta ja kitaraa. Iltapäivällä kävin hakemassa Järilästä oman lippuni tulevaan Helmikuiseen Talviklassikkoon. Illalla lähdettiin vielä Vammalaan ja maagiselle Pirunpellolle. Sateen jälkeen olosuhteet olivat mahtavat, mutta meikäläisen alaselkä ei. Puolesta kierroksesta ensimmäiset neljä väylää menivätkin ihan mukavasti, mutta lopussa lyönti takkusi huolella. Eipä siinä, pääsipä ainakin irti tavallisista aatoksista. Ilta kului hyvän ruoan ja saunan seurassa. Huomenna vielä lomaillaan, toivottavasti notkean selän ja laadukkaan kolopalloilun siivittäessä menoa.

Sivistyksen pariin

Takaisin langoille koulutushaara harjoitus kakkosen jälkeen. Leiri oli pitkästä aikaa virkistävä, vaikken suuremmin sen kulusta voikkaan kertoa. Lauantaiaamusti lähdettiin maseilla kohti Kokkolaa ja keskiviikko iltapäivästi maastoilu oli ohi. Rasitusta tuli suurella määrillä työtehtäviä, mutta koko joukko selviytyi vähintäänkin tyydyttävästi kokonaisuutena. Muken ruoista ei päästy leirillä nauttimaan, vaan kaikki ruokailut hoidettiin sissimuonalla ja trangioilla. Eikä jäänyt keittovälineistön hyödyllisyys pelkästään siihen, vaan allekirjoittaneen trangia löysi paikkansa telttapatjan alta, suhteellisen suuren montun paikkaajana... Säät eivät olleet kovinkaan mahtavia, vaan alkuviikosta tuli taivaalta paljonkin vettä. Onneksi hyvällä tuurilla olin selvittänyt paikkani ns. parempaan telttaan, ainakin vedenpitävyyden osalta. Suurimpana mahtavuutena on huomata porukan nitoutuminen, vaikka sääli sinänsä kun aukkikin alkaa pikkuhiljaa loppua kesken. Varmastikkin suurin syy on linjan tämänkertaisella pienuudella, kun kaikki tuntevat toisensa aika hyvin. Huomenna olisi vuorossa liikunnan KT maastojuoksuna sekä johtajakoulutuksen KT kirjallisena, joten hommaa riittää. Lisänä täysvarustarkastus sekä muuta viikonlopetushommaa. Kun leiri osuu eri viikolle kuin muiden linjojen, huomaa löytävänsä itsensä aikamoisesta umpikujasta edessään kasa hommia. Eipä sillä, alkaahan viikonloppukin jo huomenna. Iltapäivällä saa taas suunnata lomapuvussa kohti kotikontuja uuden kurssikassin kera.

PS. Sekavaa tekstiä, pistetään leiriväsymyksen piikkiin.

Takaisin kuntoon

Keskiviikosta eteenpäin viikko on ollut nousujohteinen. Keskiviikko ja torstai kuluivat koulutuksellisesti totaalisesti mäellä. Pikkulauantain iltakin oli vielä vähän tukkoista, mutta torstaiaamusti tunsi jo troppien tepsineen. Aivot alkoivat pikkuhiljaa taas pyöriä normaalia tahtiaan, eikä puolivälierän alkaessa päivällisen jälkeen olo ollut kovinkaan vastenmielinen. Peli sitä vastoin olikin aika täydellistä epäonnistumista. Kiitos Konnan, ei alkumatsia tarvinnut jännittää ihan hiki hatussa, mutta pikkuhiljaa Tsekki kuitenkin kampesi rinnalle ja ohi. Eipä siinä, ei tarvi ainakaan tuskastella finaalin tms missaamisella leiriolosuhteissa, kun tiputtiin jo nyt! Peli nyt oli takunnut melkein koko kisat, joten lopputulos ei ollut kovinkaan outo. Torstai-illalla ei vielä uskaltanut lähteä sen suuremmin sykkimään, sillä leikkiminen tulevan leirin kustannuksella ei varmaankaan olisi kannattanut. Yöllä apupäivystys hoidettiin kunnialla Nietzschen ja Soundin voimalla, vaikka kello kahdelta nukkumatti haastoikin meikäläisen aikamoiseen kaksinkamppailuun pimeän Aliupseerikoulun sisätiloissa. Kolme tuntia unta ja kuudelta ylös. Aamulla väsytti yllättävästi ja päivän tuloksellisuuden melkein jo hylkäsinkin. Aamiaisen jälkeen hoidettiin leirivarusteitten tarkistus sekä kuitattiin trangiat ja palattiin tupaan jo ennen kymmentä. Kengät pois ja punkalle nukkumaan, mars mars! Lounaan jälkeen sama homma jatkui. Ei suurempia hommia osunut, vaan kahteen saakka tuli vedettyä vain lonkkaa. Leirireppu tuli pakattua jo nopeasti rutiinilla, jonka jälkeen olikin jo aika aikaistetun päivällisen. Päivän aikana kehittyneen mahtavan olon seurauksena oli pakko lähteä hankkimaan lisää vmtk-merkkejä ja kolmatta kölliä. Punttisalin jälkeen käytiin vielä vähän rentoutumassa lenkillä. Loppuilta onkin mennyt vain iltapalaa nauttiessa tuvassa. Pienen sairastelun jälkeen on mahtava saada taas itsensä kuntoon (vaikka vapautuksia ei taaskaan tullut kerättyä), eikä flow alkavaa leiriä kohtaan voisi olla suurempi. Kirjoituksissa tulee ehkä taas väliä, kun keskiviikkona palaillaan takaisin yksikköön.

Viikonlopun yli ja kohti ginestä

Näin murheellisen ja varsin älyttömän kiekkomatsin toisella erätauolla on aika kelata vähän tapahtumia taas kerran.

Viikonloppu vilahti nopeasti golfin ja tenniksen nelinpelin viedessä suurimman osan vapaista. Sunnuntaina kahdeksalta startattiin äitimuorin kanssa Vammalassa toukoscrambleen ja päästiin pois suurimman helteen alta. Iltapäivällä Kokemäellä vähän ukkostikin joten vapaa-aikaa vähän jäikin tenniksen jälkeen. Ihan putkeen viikonloppu ei kuitenkaan mennyt, kun koivusiitepölyallergia paukahti täydellä vauhdilla käyntiin. Koko viikon lopun tuli napattua kaikenmoista pilleriä ja suihketta, mutta vielä tiistainakin olo on suhteellisen hontelo. Maanantaina suurin osa aukista lähti leirille, mutta oma linja jäikin vielä kasarmille. Oma leiri alkaa vasta lauantaina joten ginesvloppu menee melkein automaattisesti. Maanantai ja tiistai ovat sujuneet mäellä ilman sen suurempi erikoisuuksia. Illat ovat sujuneet tuvassa maatessa ja datatessa, koska en viitsi riskeerata ennen leiriä. Onneksi sen suurempia nakkeja ei ole osunut itselle nyt kassuviikolle, vaan saa yrittää selättää siitepölyt rauhassa, ilman vapautuksia totta kai.

Kiekkohuumaa ja oppitunteja

Loppuviikko kaahasi läpi aikamoista tahtia. Keskiviikkoillalla suunnattiin täpötäyteen tv-tupaan nauttimaan kiekkomatsista. Vaikka perusnegatiivisena olin jo luopunut toivosta Suomen fiaskokiekon osalta, koin mahtavan yllätyksen katsellessa peliä. Tiedä sitten johtuiko ympäristöstä, mielialasta, seurasta vai mistä, mutta peli tuntui olevan paras maajoukkuematsi pariin vuoteen. Ei sillä, että Suomi olisi pelannut mahtavan varmasti tai tuloksellisesti, vaan ottelu oli kunnon coast-to-coast-kiekkoa ilman sen suurempia hieromisia. Lopputuloksen selvittyä väki hajaantui tupiin lataamaan akkuja, sillä seuraava juhlapäivä oli täynnä ohjelmaa. Puoli kahdeksalta kuului herätys ja tunninpuolikasta myöhemmin oltiin jo alakerran luokassa katselemassa taistelustressistä kertovaa Tulikaste-videota. Ilman sen suurempia kritiikkejä, tarttuivat kouluttajan sanat ''En ole ollut taistelussa, mutta kai se tuollaista on...'' mieleeni, jonka jälkeen suunnattiin vaatimattomalle brunssille. Aamupäivän loppuun saakka oli johtamistaidon oppitunteja, jonka jälkeen saatiin hieman pidempi breikki. Iltapäivä kului näytelmien esittämisessä, joka alkoi loppua kohden menettää mielenkiintonsa. 17 kappaletta näytelmiä, neljästä eri aiheesta että niin. Torstai-iltana suunnattiin pidennetyille iltavapaille, jotka eivät tietenkään menneet ihan kuin piti. Oma autollisemme piti lippua korkealla, mutta perjantaiaamusti saatiin kuulla että loput pivit paloivat, kiitos eräitten henkilöiden sekoitettuna liikaan väkijuomaan. Eipä sillä, itsellä olisi ollut enää yksi mahdollinen pivi Tikkakosken aikana joten ihan sama. Perjantai kuluikin suhteellisen väsyneenä oppitunneilla, mutta iltapäivän kirjoitushetki aurinkoisella nurmikolla latasi akkuja taas pikavauhtia. Kirjoitussession jälkeen piti tottakai nauttia nopeat nokoset takapihalla, jonka jälkeen suunnattiinkin jo lomateksin valmisteluun. Iltapäivän viimeiset tunnit sujuivat rennosti. Porukka selvästikkin vapautui lomien lähestyessä, eikä soljuvaa puheensorinaa voinut pysäyttää kuin MINUUTIN kuuluminen käytävältä lomateksin alkaessa. Lomille päästiin jo heti kolmen jälkeen ja nopean Mercedeksen ruokkimisen jälkeen matka kohti kotikulmia saattoi alkaa.

Ajamisen käytäntöä ja teoriaa

Keskiviikossa pusketaan jo, eikä eilinen antanut oikein tilaa kirjoittamiselle. Maanantai kului suurimmaksi osin Vammalassa. Ilma oli selvästi kohentunut lauantaista, eikä pelikään älyttömän huonosti kulkenut. Iltapäivällä palasin kotiin, söin kunnolla ja nautin vielä viimeisistä lomatunneista. Kuudelta olikin taas suunnattava Tikkakoskelle rentoutuneena. Tiistai kulutettiin b-ajolupakurssin teoriatunneissa aamusta iltaan, vaikkakin päivä alkoi rennosti sulkeisilla. Tuntien aloituskin viiväistyi typerästi, kun kyseistä vanhaa kirjoitussoftaa ei pv:n koneelta löytynytkään. Lopulta suhteellisesti vanhentuneet diat nähtiin heijastettua seinälle ja kertaavan varoitteleva esitys sai alkaa. Iltapäivän tuntien jälkeen mieli olikin jo aika väsynyt, vaikkei oltukaan suurempia tehty. Päivällisen ja muutaman Simpsonsjakson jälkeen reseptorit alkoivat kuitenkin heräillä ja suunnattiin porukalla salille. Ilta loppui vielä sotilaspastorin iltahartaudella. Kyseinen tilaisuus oli varsin kaksijakoinen, kun pastori yritti esiintyä alussa mahtavana standup-koomikkona, vaikkei se ihan putkeen mennytkään. Iltavahvarin jälkeen pelattiin vielä nopea matsi arkkivihollista, FC Dallasia vastaan. Keskiviikko onkin kulunut b-ajoluvan naurettavassa teoriakokeessa, eikä aamupäivään kuulunut mitään muuta. Iltapäivällä kapteeni piti muutaman oppitunnin johtamistaidosta, sekä käytiin ajelemassa b-ajoluvan käytännönosa. Ajokkina toimi pv:n matanvihreä Toyota Hilux, jolla sitten kruisailtiin Tikkakosken keskustassa. Kymmenminuuttinen ajo sujui ihan normaalisti, joten ajolupa tuli ''ansaittua''. Päivällisen jälkeen onkin sorvattu huomista ''näytelmää'' hyvästä koulutussuorituksesta, vaikka tuntuukin että tehtävä polkee paikallaan. Illalla ehkä vielä lenkille ja sen kautta vauhdilla kohti torstaita, ehkä käväisemällä turmiollisessa tv-tuvassa tsiikaamassa lätkämatsia.

Tutussa seurassa

Viikonloppu on sujunut rentouttavasti, ehkä myöskin osin hyödyllisesti. Perjantaina saavuin tyhjään kotiin, isä oli Helsingissä kokoustelemassa ja sisko & äiti vasta matkalla kohti Matomäkeä. Vaatteidenvaihdon ja koiran ulkoiluttamisen jälkeen talo alkoikin jo täyttyä, eikä aikaakaan kun oltiin jo syömässä yhdessä. Suhteellisen riehakkaan Vapun jäljiltä päätin jäädä kotiin illalla, keräämään unta enkä univelkaa. Lauantai kului leppoisalla vaihteella. Iltapäivän aluksi suunnattiin Vammalaan, vaikka sateen uhka olikin varsin oleellinen. Päätettiin kuitenkin lähteä pieneen usvanomaiseen sateeseen, kun kenttäkin oli niin tyhjä. Kuuden maissa kierros oli paketissa, sormet sinisinä ja mieli tyhjänä. Ainakin ajatukset suuntautuivat mukavasti muualle kierroksella. Keli oli infernaalinen, sillä lämpöasteita oli huimat viisi. Kuitenkin tuntuu järkevältä käyttää jokainen pelimahdollisuus kun kierrosmäärät tänä kesänä satavarmasti tippuvat. Uudet pelivälineet tuntuvat mahtavilta, vaikkakin uudet wedget pakottavat muuttamaan pelitapaa. Vai mitä sanotte lyönnistä, joka tippuu selvästi greenille mutta backspinnaa pari metriä taaksepäin ulos viheriöltä. Paluumatkalla selvisi että isäkin oli kerinnyt matkoiltaan kotiin. Pikimmiten kotiinpaluun jälkeen käytiin vielä pikaisesti kuntosalilla jonka jälkeen illalla päästiin nauttimaan mukavasta perheruokailusta. Loppuilta kului ruudun ääressä, mahtavaa kiekkojännäriä seuraillen...ei luoja. Aamuyöstä tuli herättyä vielä seuraamaan Detroitin punasiipien peliä, eikä sekään nyt ihan putkeen mennyt. Eipä tarvi jännittää kiekkoa enää tänä keväänä, ei änärissä eikä mm-kisoissa. Sunnuntaiaamu kului kotona, ilmojen herra tuntui taistelevan pelihalujani vastaan voimakkaalla arsenaalilla. Iltapäivällä kävin kevään viimeisissä säbäreeneissä. Saapa nähdä mihin suunnataan tulevalla kaudella, kun osa puhuu 5-divarista ja osa jatkamisesta A-junioreihin. Parasta on kuitenkin se, että pääse itse takaisin laatikkoon ensi vuonna, minkä vaan koulukiireiltään ehtii totta kai. Ilta sujui väsähtäneesti, vaikkain myös latautuneesti. Talo oli taas tyhjänä; äiti suuntasi pikaiselle ulkomaan työkeikalle ja sisko takaisin Turkuun. Tuntui miltei ihmeelliseltä ettei tarvinnut lähteä ajelemaan kohti Keski-Suomea. Huomenna on tavoitteena vielä käydä heti aamusti kentällä pelaamassa yksi kierros, toivottavasti suotuisassa säässä. Illalla matka jatkuukin kohti Tikkakoskea.

Päivystämästä lomille

Hahaa, pirulainen kun koittaa tökkiä bloggaus nyt. Eilen palatessani tv-tuvasta oli uusi kirjoitus jo puolivälissä, kun huomasin ettei siinä ollut minkäänlaista järkeä tai juonta. Sinänsä se ei ollut yllätys, koska viikko on jurnuttanut eteenpäin kuin juna vaikka perjantai pienen poikkeuksen päiväjärjestykseen toikin. Keskiviikkoaamu kului yksikössä, oli aika suorittaa koulutukseen kuuluva koe. Vielä ennen lounasta ja sen jälkeen koko iltapäiväksi juostiin parijonossa mäelle. Ilta kului tuvassa ja tuuratessa päivystäjää. Isommin sykkiä ei jaksanut tai kannattanut, sillä yöllä olisi valvottava muutaman tunnin verran. Kolmelta, mahtavien viiden tunnin unien jälkeen ensimmäinen apupäivystäjä herätti ja oli siirryttävä itse pyödän taakse vartioimaan. Tunnit kuluivat suhteellisen hitaasti, eikä tapahtunut mitään. Mieli alkoi kuitenkin virkistyä kun huomasi auringon pikkuhiljaa nousevan ja yksikön valaistuvan. Varttia vaille kuusi herätin mahtavat kaksi apukouluttajaa, sekä päivystäjän ja linjan oppilasvanhimman. Tasatunnin koittaessa siirryin tupaan naureskelemaan väsyneitä ja unenpöpperöisiä naamoja. Itku pitkästä ilosta, kertoo vanha sananlasku. Oppilas Nieminen suuntasi pikimmiten rötväpunkkaan puolen tunnin unille ennen aamupalaa ja herätessäni silmät näyttivät suunnilleen samalta kuin muilla juuri hetkeä aikaisemmin. Aamiaisen jälkeen päivä sujuikin mäen ja kahvitauon väliä säännöllisesti toistaen. Illalla suunnattiin joukolla taas liikuntasaliin vääntämään vlk-säbää lentorukin kanssa. Jotenkin tunnin pelaaminen herätti taas vähän peliälyä ja päätin heti 10min jälkeen ottaa vanhan tutun pakin paikan omalle vastuulleni. Peli tasoittui ja tajusin, ettei ensi kaudella olisi isommin miettimistä pelipaikasta. Yhdeksältä pidettiin iltavahvari, tottakai klassiset parta- ja tukkatarkastukset sisältäen. Kymmeneltä olin jo menossa ihan nukkumaan, kun muut elsot saivatkin meikäläisen turmiolliseen tv-tupaan. Yhdessä katsottiin leffaa ja pelailtiin koneilla, kunnes yhdeltätoista väki alkoi palailla tupiin. Itse nappasin perus kuuden tunnin unet, eivätkä ne kylläkään perjantaita helpottaneet. Perjantai kului kaksijakoisesti. Suurin osa ajasta tuli vain odoteltua baretti päässä ja lomapuku päällä tekemistä, mutta välillä oli todellisia moniprosessointeja. Ohjelmaa riitti niin puhelinsoitoista ja varusmieskorteista aina voimapihteihin ja sotkuraketteihin. Onneksi avuliaat apupäivystäjät toimivat hyvin, eikä suurempaa stressireaktiota päässyt ilmenemään. Heti kolmen jälkeen juostiinkin jo ulos lomatarkastukseen ja lähdettiin lomille. Automatka oli suhteellisen väsyttävä, kiitos hieman lyhyempien unien ja päivystystehtävän. Monipuolisen musiikkivalikoiman avulla ajorupeamasta selvittiin ilman taukoja ja viikonloppu pääsi kunnolla käyntiin.

Juomaa ja jumittamista (kotona & kassulla)

Vappuviikonloppu kului nopeasti. Perjantaina lähdettiin nopealla tahdilla yo-lakeissa kohti Kullaata ja sitten Chryslerin suuntana olikin jo Pori. Aloiteltiin sairaalan lähistöllä jonka jälkeen suunnattiin yöelämään. Oman joukkion ilta kului varsin nopeasti ja aamuyön tunteina meikäläinen löysi tiensä takaisin Matomäkeen. Lauantai olikin sitten varsin väsynyt ja tärisevä, mutta hiljaisella tahdilla sekin saatiin kaahattua läpi. Päivällä sukulaisia kävi perinteisesti syömässä ja illalla käytiin vielä pelaamassa puolen kierrosta golfia Vammalassa. Ilokseni huomasin että customwedget Titleistiltä olivat myöskin saapuneet, joten uusiutunut setti sai viimeisen silauksensa. Ilta kului The Hauntedin uuden livedvd:n seurassa viiniä maistellen. Hyvää settiä! Sunnuntaina kohellettiin sitten taas kunnolla ympäriinsä. Aamupäivällä Nakkilassa palloja lyöden ja iltapäivällä säbän reenipelissä. Illansuussa taas nopea pakkaus ja kohti Tikkakoskea.

Maanantai ja tiistai olivatkin taas suhteellisen samanlaiset. Molemmat päivät mäellä totuttujen sotkutaukojen säestämänä. Yksikkö on ihan tyhjänä, kun muut ovat leirillä. Elsoillekkin leiriviikko koittaa taas kohta, muttei vielä. Molempina iltoina on jaksauduttu linjan kesken pelaamaan sählyä, eikä kahden merkin päässä oleva kuntoisuusloma nro 2 ole kovinkaan kaukana. Toivottavasti odotettu reissu Ruisrockiin tjsp tulee toteutumaan suunnitellusti, eikä liikunta ole ollut turhaa! Huomenna alkavatkin nakit, joita tällä viikolla riittää. Vuorossa toisen apupäivystäjän tehtävä. Perjantaina hommat jatkuvat itse pääpäivystäjänä, mutta päivä taitaa jäädä lyhyeksi sillä lomatkin alkavat jo kolmen jälkeen. Ilmat tuntuvat paranevan päivä päivältä, eikä kymmeneltä voi käsittää kuinka valoisaa onkaan. Nyt kuitenkin taas hiljaisuus lähestyy ja ennen sitä tarvii opiskella vielä huomiseen kokeeseen. Tekstit polkevat nyt kamalasti paikallaan, mutta toivottavasti lukijat jaksavat mukana ainakin välillä, sillä Kesäkuun koittaessa homma ainakin laajenee eri aaltopituuksille ja aiheisiin...