perjantai 12. maaliskuuta 2010

Suunnittelua ja pähkäilyä

Käytännössä perjantai voisi olla postaukseltaan kuin kopio torstaista. Vain pieniä muutoksia lukuunottamatta samaa kaavaa jatkettiin. Pidänpä kuitenkin lupaukseni ja dokumentoin tämänkin päivän digitaaliseen bittiavaruuteen.

Täydellisen löysäilevä viikko oli tehnyt tehtävänsä; heräsin sekunnissa eikä ollut ripettäkään väsymyksestä. Illan liikuntakerho ja turhan valvomisen välttäminen (niinkuin koko inttiaikana tähän mennessä) olivat varmistaneet hyvätasoiset unet. Taas yksi plussa Tikikselle; ei tarvi enää kärsiä vuotavista ikkunoista ja karheasta kurkusta, kiitos yksikön tuoreen peruskorjauksen. Aamupalan jälkeen suunnattiin melkein heti e-saliin, jossa yliluutnantti Ahonen aloitti kertaamalla eilisiä oppimisaiheisia tunteja. Samassa touhussa kuluikin aamupäivä, suuntautuen myös koulutusasioihin. Kertoipa Ahonen opetuksen sivussa Motörheadin lempibändikseen ja meikäläinenkin melkein ääneen hymähti. Tietysti, voihan olla, että itsekkin kuuntelen samaa räimettä kuin nyt yli kahdenkymmenen vuosirenkaan jälkeen. Hieman epäilen tätä, mutta saapas nähdä sitten! Ruokailun jälkeen pidettiin tunti koulutussuunnittelusta ja -suunnitelman teosta. Loput iltapäivästä kuluikin kaikkien oppilaiden tehdessä suunnitelmaa huomisen tuntia varten. Aiheena RK:n lukon irroittaminen ja kiinnittäminen. Itse suoritin homman nopeasti, mutta paneutuen siihen tottakai. Moni tuntui kuluttavan aikaansa tyhjään, itse olin suunnitellut tulevan illan toisin. Päivällinen oli jo 15.20, kiitos ulkoistetun muken ja leikattujen henkilöstömäärien. En oikeen muutenkaan tajua, säästetäänkö tällä mukamas niin älyttömästi? Ennemminkin näkisin mahdollisuuden valtion työttömyydelle, ainakin tänä kyseisenä aallonpohjana. Ruokalevon jälkeen lähdettiin taas pelaamaan sählyä, joten tuli ihan liikuttuakin. Mitään sääntöjähän osa ei tunne, mutta asiansa ajaa turhien kilojen polttoon. Ennen tekstin päättämistä tarvii vielä vähän hehkuttaa elsolinjaa. On hauskaa huomata löytäneensä sopivan porukan. Tyhjäntoimittajat laiskurit on suodatettu pois ja jo viikossa porukka on nitoutunut mukavasti yhteen. Mutta nyt, pää tyynyyn ja unta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti