Parin tylsän päivän sato

Viikon puoliväli ylitettiin sen verran rauhallisesti, etten vaivautunut edes kirjoittamaan. Muutenkin päivät kuluivat tasaisella tarpomisella ilman isompia tapahtumapiikkejä. Keskiviikkoaamuna lähdettiin pyörillä kohti Tikkakosken keskustaa ja suunnattiin urheilukentälle jalkapallon pariin. Reippaat puolituntia saatiin palloilla keskenään rauhassa, ennen kuin lentosää-linja saapui haastamaan elsot. Peli ei kulkenut kovinkaan hyvin, vaan lähtiessämme kohti kassua yhdeksän maissa oltiin jo 0-2 tappiolla. Yksikössä hoidettiin nopea henkilökohtainen huolto ja suunnattiin vielä tunniksi ennen lounasta mäelle. Iltapäivä kului myös siellä, jonka jälkeen rauhoituttiinkin tuvassa. Tikkakosken ajan toinen iltapala tuli myös nautittua hotdogien muodossa ja loppuilta meni tavalliseen tapaan.

Torstai jatkoi samaa putkea. Aamulla kahdeksaksi mäelle. Aamupäivä jatkui samaa putkea sotkutauolle ja tunnin päästä myös lounaalle. Iltapäiväkin kului samaan tapaan ja myös toinen sotilaskotitauko löysi paikkansa aikataulusta. Kovin turmiollista alkaa olla tämäkin meno, pitää siis paikata lenkkeilemällä. Päivällisen jälkeen rötväiltiin vain tuvassa, mutta ennen seiskaa jaksauduttiin kuitenkin porukalla vielä lenkille. Typerästi pv:n pyöriä ei voitukaan antaa käyttöön palvelusajan ulkopuolella, joten kuntoilu tarvi toteuttaa jalan. Ilta kului loppuun perinteisesti tuvassa virtuaalikiekon voimin. Iltavahvarin jälkeen pidettiin kokous tulevista kurssikasseista, jossa tuntui että asiasta koitetaan tehdä vaikeampaa kuin mitä se onkaan. Nyt kuitenkin nukkumaan ja lataamaan akkuja Vapuksi, nähdään.

PS. Hyvää Vappua blogin lukijoille! Tarvitsee toivoa että sää suosisi.

PPS. Terveisiä Pertille!

Positiivisin mielin

Päivät kulkevat nopeaa tahtia, joten taas parin päivän postaus kerralla. Viikonloppu tuntui pitkästä aikaa todellakin rentouttavalta! Perjantai-ilta kului Risteellä, kaverin aikuistumisjuhlaa viettäessä. Lauantaina sitten olikin vuorossa serkun nimipäiväjuhlat, jonka jälkeen illalla suunnattiin ystävien kanssa Korkeaojalle saunomaan ja katsastamaan sotakoiran kisakuntoa. Itse hyppäsin Mesen rattiin, joten valinta oli ihan sunnuntaipäivääkin ajatellen oikein hyvä. Katsottiin vielä yhdessä leffa Lahtisen uudelta kannettavalta, jonka jälkeen porukka hajaantui ja nopean Euraan kyydittämisreissun jälkeen oltiinkin jo nauttimassa panineista Kokemäen yöelämässä. Tästä suuntasin kotiin auto tyhjänä ja mieli leppoisana. Sunnuntaiaamun kärkeen syötiin yhdessä aamupalaa kotona, jonka jälkeen ukon kanssa vaihdettiin kesärenkaat. Ennen päivällistä kipaistiin nopeasti vielä Nakkila Golfin rangella, joissa tuli huomattua että ihmisen lihasmuisti on varsin hauska asia sekä se, ettei Titleist pysty tekemään huonoja rautamailoja. Päivällisen jälkeen nopeasti harjoituspeliin palloiluhallille, jonka jälkeen aurinkoisessa ilmassa kohti Tikkakoskea. Viikonloppu oli miltei täydellinen.

Maanantai ja tiistai menivätkin melkein identtisesti mäellä. Maanantaina jaksauduttiin lenkillekkin pitkästä aikaa ja tänään köllimetsästyksen pitäisi jatkua illemmalla. Alkuviikon sulkeisharjoitusetkin ovat takana, joten loppuviikko matkataan rauhallisesti. On mukava huomata kevään tulevan ja ilman lämpiävän, eikä sen vaikutus omaan psyykeenkään ole negatiivinen. Tuli myös pohdittua tulevaa juhannusta ja sitä, kannattaako silloin kuluttaa pari hl-päivää sillä onhan sydänkesä mahtavinta lomailuaikaa?!

PS. Lisäsin kävijämittarin oikealle palkkiin, joten sitäkin lukijat voivat seurata. En tiedä paljonko botteja on päivittäin liikkeellä, mutta ainakin nyt määrä näyttää mukavalta.

Jännää ja mieletöntä

Aamulla nopeasti ylös ja punkantekoon. Yhdessä hujauksessa viikko oli kulunut ja oltiin jo melkein lomatunnelmissa. Aamupalan jälkeen vasta kahdeksalta suunnattiin tuvasta kerrosta alemmaksi asehuoltohalliin. Pienien sekaannuksien jälkeen jokaiselle jaettii tväl-materiaalin tarkastuskortti jonka jälkeen puunattiin aseet. Elsolinjalle ominaisesti työkalut ovat olleet kovassa käytössä; ei yhtään ammuttua laukausta, ei kohdistuksia, ei mitään. Vänrikki tarkasti aseet jutellen samalla rennosti jenkkien ja suomalaisten materiaalin eroista. Yhdeksäksi aseet oli toimitettu jo turvahuoneeseen viikonlopuksi ja suunnattiin nopeasti elkaan kenttärovastin oppitunnille. Aihe taisi tarkastiottaen olla 'johtamisen eettisyys' tai jotakin sinnepäin. Rovasti höpötteli reippaat pari tuntia ohjautuen välillä pahastikkin ohi aiheen, mutta sekin oli varsin virkistävää. Puhujasta tuli pahastikkin mieleen Pasila-sarjan Pekka Routalempi, sillä kaikki tuntui olevan kovin jännää, positiivisessä mielessä tosin. Aamupäivä päättyi ja siirryttiin mukeen. Iltapäivällä tehtiin nopeasti täysvarustarkistus ja kerrottiin rukkipisteet. Kyseiset pistetiedot saivat kyllä meikäläisen otsalohkolle kamalan jomotuksen. Rukkipisteissä neljäs, aukkipisteissä kuudes. Eipä siinä mitään, jos kolmen kärki olisi lähtenyt eteenpäin, mutta se ollutkaan niin. Ensimmäinen, kolmas ja viides listalta olivat päässeet rukkiin, sillä naurettavat kiintiöt rajasivat kokelasmäärää. Tuntui typerältä jäädä rannalle, kun huonommilla pisteillä ajetaan ohi. Ei sillä että olisin minkäänlainen perfektionisti, mutta asiat tarvitsee tehdä kunnolla niin siviilissä kuin aitojen sisäpuolellakin. Jotain mätää tässäkin valintasysteemissä on, mutta jätetäänpä vuodatus sikseen. Iltapäivän lopuksi suoritettiin vielä elsovaraston inventaario ja siivottiin tuvat & kaapit hysteeristen naurunpyrskähdyksien saattelemana. Lomateksi normaalin nohevasti ja lomille. Matka sujui ajoittaisesta räntäsateesta huolimatta leppoisasti. Muutama puhelinsoitto ja ruotsalainen metallimusiikki saivat harmitusta poistumaan ja ajatukset alkoivat siirtyä kohti viikonlopun rentoutumistapoja.

Naurettavuuden huippu

Torstaipäivä osoittautui loistavaksi rupeamaksi hieman pessimistisen alkuviikon jälkeen. Aamu oli normaalin rauhallinen ja aamiaiselle suunnattiin virkistyneinä. Tarjonta oli jopa tavallista heikompi, mutta sitäkin parempi sää ulkona paikkasi tilannetta roimasti. Varttia vaille kahdeksan oltiinkin jo liikuntasalissa valmiina aloittamaan harjoitusmuotoinen säbäturnaus eri linjojen välillä. Itse pelit menivät ihan mukavasti. Riitti niin vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuin urheiluhengenmukaista kiivasta keskustelua & kommentointia. Alkulohkon jälkeen pelattiin vielä finaali, pronssipeli sekä jumbofinaali. Finaalin jälkeen areenalle astelivat kovimmat karpaasit taistelemaan pronssista, elikkäs elso 1 vs. elso 2. Allekirjoittaneen ykköstiimi voitti puhtaasti 3-0, eivätkä tehot 1+2 maistuneet pahalta nekään (hieman tosikkomaista laskea pisteitä, mutta sama se). Lounaan jälkeen kapteeni suoritti ylennyspuhuttelun, jossa uudet kokelaat ja nohevimmat aukkilaiset ylennettiin oppilaskorpraaleiksi. Ja niin, tottakai kolmen kokelaan lisäksi elsosta viisi sai natsat. Kuten otsikosta voi jo arvata, tietenkin oppilas Niemisestä tuli oppilaskorpraali... Niin kaksipiippuinen juttu; mukava ekstra tottakai jo tässä vaiheessa erottua edes jotenkin edukseen, mutta kuinka paljon niitä pisteitä jäi sitten puuttumaan, saakeli?! Loppupäiväksi suunnattiin mäelle tavallisen sotkutauon sisältäen. Päivällisen jälkeen siirryttiin tupiin viettämään vapaata. Ilta sujui rauhallisesti, eikä enää tarvitse tehdä edes iltateksiä joten enemmän aikaa vapautuu muuhun. Tänään se kanavoitui enemmänkin hauskaan juttujenkerrontaan ja datailuun. Ilta onkin suunnilleen pulkassa kun saa tämän tekstin loppuun.

Vielä oma kappaleensa porukasta täällä. Kuten jo aikasemminkin on puhuttu, muodostuu elsoille kova yhteishenki. Niin nytkin. Kolme taistelijaa lähtee muualle ja heti henki muuttuu. Pyrhönen kävi vielä hyvästelemässä ennen Haminaan lähtöä ja kaksi muuta muuttivatkin jo päivällä. Vaikka inttikaverit ovatkin aivan eri sfääreissä kuin todelliset ystävät Kokemäeltä, tuntuu porukan erkaantuminen ja muuttuminen yllättävän ärsyttävältä tietyllä tapaa. Ainakin erilaiselta kuin kuvittelin ennen inttiä.

Alkuviikon laiskuutta ja pettymyksiä

Huhtikuu pitkällä ja vasta viides postaus tässä kuussa. Hälyyttävää, hyvin hälyyttävää. Noh, kahlataanpas taas päiviä muutama. Isommin kirjoitettavaa ei alkuviikosta olekkaan, tai ainakaan monipuolista sellaista. Sunnuntaina palattiin kasarmille normaalisti kymmeneksi. Nuppi tuntui olevan suhteellisen jäässä venyneestä lauantaista, joten pystyin jopa unohtamaan partakoneen ja hammasharjan himaan. Eipä siis muuta kuin pysähdys ysiltä ABC-ketjun marketissa ja taas matka sai jatkua, myös illalla puhtain hampain. Maanantaista tähän keskiviikkoon on kulutettu päivät mäellä, niistä ei sen enempää. Maanantaita ja tiistaita värittivät myös aamusulkeiset, oppilaiden pitämänä tottakai. Käskyt alkavat jo kulkea, eikä kenenkään kouluttamisesta suuremmin särmyyttä puutu. Aamu- ja iltapäivisin tauot sotkussa ovat tuoneet kasarmielämään mahdottoman määrän luksusta, eipä siitä haittaakaan ole! Tiedä sitten mahtaako RJ1 väsyttää takautuvasti, kun illat ovat kuluneet vain tuvassa. Huomenna on pakko ottaa taas itseään niskasta kiinni ja lähteä vaikka lenkille. Tiistaina puoliltapäivin kuultiin myös rukkivalinnat, eikä se nyt ihan putkeen taas mennyt. Seitsemästätoista elsosta rukkiin lähti kolme, ilman Kokemäen chapteria. Yhdessä kummasteltiin pientä lukumäärää, kun monet olivat olleet aivoimin mielin tulevia valintoja kohtaan. Pakko myös myöntää oma pettymykseni, mutta onneksi kuluva viikko on näyttänyt heräämistä myös elsokoulutuksessa. Lisämotivaatiota on pakko kaivaa jostain, vaikka pieni vastoinkäyminen kävikin. Tiistai-iltana päästiin käymään pidennetyillä iltavapailla, joten suurin osa aukista suuntasi Jyväskylän iltaelämään. Baareille tiistai näytti olevan arkiviikon juhla-aikaa, kun oppilaat sijoittivat huimia päivärahojaan erityyppisiin mallasjuomiin. Itse toimin kuskina. Ensimmäiset käytetyt iltavapaat olivat ihan mukavat, eikä matkakaan esim. Jyväs Golfiin ole kummoinen tulevinakaan iltoina. Islayn tuotteiden ystävänä sattui osumaan silmään Laphroaigin Quarter Caskia paikallisessa irkkubaarissa, joten oli pakko nauttia illan ainoa kyseistä tuotetta. Ei huono, näin lainatakseni Jorma Uotista. Keskiviikkona monelta löytyikin sitten punaisia silmiä kuin särjeltä ja väsymystä, itse ei moista tarvinnut kärsiä. Päivä kului totustusti mäellä ja ilta tuvassa virtuaalifutiksen ja musiikin parissa. Nyt koittaa jälleen iltateksi, jonka jälkeen onkin sopiva väli hakea intoa loppuviikkoon Nietzschen voimalla!

On the move

Hui, viikko taukoa kirjoittamisessa! Maanantaina startattiin todellinen härkäviikko, sillä ohjelmassa oli tulevan johtamistehtävä rataa ja ryhmänjohtaja 1-suoritusta. Herätys kalahti jo viideltä, jonka jälkeen sännättiin nopeasti aamupalalle. Ennen kahdeksaa aloitettiin jo neljä rastia sisältävä JTR ja jäänyt aika käytettiin täyspakkauksen viimeistelylle. Kenttälounas nautittiin Mansikkahetolla ja ruoan jälkeen alkoi suojelukoulutusiltapäivä. Asiat olivat jo tuttuja Riihimäen ajoilta, niin kaasunaamarin kuin napalminkin suhteen. Uutta tietoa saatiin suojelulääkinnästä, joka kylläkin tuntui tositilanteeseen ajatellen aika vaatimattomalta. Koulutuksen jälkeen kipaistiin hakemassa reput yksiköstä ja suunnattiin samaan paikkaan telttojen pystytykseen. Itselle sattui osumaan johtamistehtävä pystytykseen ja tottakai oman ryhmän teltta olikin ensimmäisenä pystyssä! Ilta kulutettiin jalkaväkitaktiikan hiomiseen. Järjestettiin oppilasjohdolla puolustusta. Iltapalan jälkeen hoidettiin vielä reilusti puita yöksi ja siirryttiin nukkumaan.

Tiistai alkoi kuudelta, vähän unisestikkin oman ryhmän osalta. Aamu treenattiin vielä jalkaväkitaktiikkaa, jonka jälkeen marssittiin takaisin yksikköön ja henkilökohtaiseen huoltoon. Kahdelta RJ1-ryhmät alkoivat lähteä yksiköstä. Oma ryhmä starttasi vasta puoli neljältä, kolmanneksi viimeisenä. Marssin ensimmäinen 12km puolikas sisälsi erilaisia johtorasteja. Itselle osui puolustukseen ryhmittäminen joka meni ihan mukiinmenevästi. Reitti kulki Luonetjärven ympäri, lähelle Itärantaa jossa vietettiin viiden tunnin marssitauko. Paikanpäällä pystytettiin sissiteltat ja tankattiin ruokaa & nestettä. Osa porukasta nukkuikin, mutta itselle siihen ei ollut tarvetta. Tauko kului enemmänkin vaan chillatessa porukalla ja vaihtaessa alkumatkan tuntemuksia. Puoli kahdeltatoista päästiin lähtemään takaisin kohti yksikköä. Samaa reittiä kuin tullessa tarvottiin säkkipimeässä. Paluumatka sujui hyvin, tunnin ja viidenkymmenen minuutin jälkeen oltiin taas Aukissa. Loppumatkasta osalla ryhmästä vähän ehkä tahti hiipui, mutta ihan hyvin kuitenkin meni. 24km takana oli mukava käydä nopeassa suihkussa ja suunnata nukkumaan. Kengätkin tuntuivat istuvan hyvin, sillä jalkapohjissani ei rakkoja näkynyt!

Keskiviikko kului kaikinpuolin huollon parissa. Kymmeneltä oli herätys, jonka jälkeen siirryttiin maastoon ruokailemaan ''brunssia''. Tämä kohta oli suunniteltu typerästi, eikä monikaan syönyt yhtään mitään ulkona. Iltapäivästi hoidettiin telttoja sun muuta taistelukuntoon ja käytiin vaihtamassa sukset polkupyöriin, sillä olihan kesäkausi alkanut. Harjoituspuhuttelu hoidettiin pois alta ja käytiin myös nopeasti mäelle, ihan ex tempore. Lounas nautittiin pienen tauon jälkeen taas mukessa, eikä iltaan kuulunut muuta kuin huilaamista. Illalla normaalit toimet ja sitten nukkumaan. Torstaina hoidettiin rästejä ja kokeita, sekä venyttelyt kropalle. Tuntui hyvältä marssin jälkeen saada paikkoja vähän auki. Lounaan jälkeen iltapäivällä pidettiin taisteluvälinetarkistus, jonka jälkeen hoidettiin aseet viikonlopuksi turvahuoneeseen. Nopea pyrähdys varusvaihdossa ja yhteinen harjoituksen päättäminen ulkona, jossa jaettiin myös aselajimerkit (ei nyt ehkä ihan...). Lopuksi vielä lomateksi rutiinilla läpi ja kesälomakamppeet niskaan, jonka jälkeen lomille.

Maastoviikkojen aikaa

Nopea päivitys ennen säbäpeliä ja suuntautumista kohti Tikkakoskea.

Maanantai-illasti loput aukkilaisista palasivat pääsiäislomilta. Tiistaina lähdettiinkin sitten heti metsään, koulutushaara harjoitus ykköseen. Aamulla reippailtiin Hiace täyteen tarvikkeita, jonka jälkeen käytiin nopeasti mäellä. Leiriohjelmasta en kerro suuremmin. Joka päivä vaihdettiin telttapaikkaa, eikä muutenkaan tekemisestä pulaa ollut. Pikkuhiljaa valoisammiksi muuttuvia öitä värittivät mukavat portti- ja kiertoparivartiot, eikä tuliasemaralliltakaan säästytty. Leirin siirtymiset hoidettiin täyspakkaus selässä, joka oli selvää harjoitusta maanantaina alkavalle JTR / RJ1-suoritukselle. Täpäri alkaakin jo sopia ihan mukavasti selkään, ehkä harjoittelun tai parempien säätöjen takia, mene ja tiedä. Viikko matkattiin mukavissa tunnelmissa, eikä perjantaille olisi voinut olla parempaa herätystä kuin ''TULIASEMIIN!''. Aamupäivän aikana siirryttiin takaisin kasarmille ja hoidettiin kalustohuolto sekä muutamia naurettaviakin nakkihommia. Viimeinen maastoruokailu hoidettiin lounaan muodossa mäellä, jonka jälkeen päästiinkin henkilökohtaiseen huoltoon yksikköön. Kiirettä piti koko iltapäivän, uuden harjoituspuhuttelun ja muun ohjelman seurauksena. Kolmen jälkeen päästiin lomille iloisin mielin, vaikka palanut kuntoisuusloma keskiviikolta elsoja vähän harmittikin.

Lauantaina kävin Vammalassa lyömässä ensikertaa nurmelta uusilla bladeilla. En muistanutkaan kuinka hauskaa onkaan päästä tutustumaan uusiin tikkuihin. Samalla nopea käväisy klubilla sekä keskustelut pleijarikiekosta, välineistä ja kentästä piristivät mieltä. Ilta päättyi Pakkahuoneen rässi-iltamiin, joista lisää metalliblogissa sitten kun kerkiän ja loppuyö Mastersia seuratessa. Viikonloppu meni taas hätäisesti, mutta torstaina sitten jo takaisin Kokemäelle. Tynkäviikko on taas toimintaa täynnä, joten palailen asiaan torstaina.

Maanantain ratoksi

Pääsiäinen lähestyy loppuaan, joten on aika postata vähän elonmerkkejä tännekin. Viikonloppu on sujunut niin kuin uumoilinkin, rauhallisesti ja suhteellisen pitkäveteisesti. Aika ei kuitenkaan ole kulunut pelkästään turhuuksiin, vaan myös hyödyllistä tekemistä on harjoitettu. Päiväkohtaisten kertausten kirjoittaminen olisi turhaa, sillä tapahtumatyyppejä on ollut pääpiirteissään viisi (5):

1) Syöminen
2) Nukkuminen
3) Datailu
4) Lukeminen
5) Liikunta

Näitä en jaksa sen suuremmin selventää, tuskinpa tarviikaan. Päivät ovat kuluneet suunnilleen samalla kaavalla. Aamulla herätys kasilta ja sitten aamubrunssille yhdeksältä. Puoli kymmenestä kahteentoista ollaan yleensä vain oltu. Yhdestä kahteen pidetään vlk-säbää ja merkkien perässä juokseminen jatkuu tottakai edelleen myös lenkkien muodossa. Päivän ainoa lämmin ateria pyhäpäivinä on kolmelta, jonka jälkeen ollaan vain etsiydytty ruokalevolle tai virtuaalikiekon pariin. Iltapala on yksikössä ennen kahdeksaa ja loppuilta vaihtelevan pituisena kuluu katsellessa leffaa videotykiltä tv-tuvassa. Eipä siis ole oloissa valittamista, vaikka kyllä sitä mieluummin kotona rentoutuisi tutussa seurassa.

Ja niin, olenhan ehtinyt myös hiukan lukeakin. Platonin 'Valtion' luin loppuun lauantaina ja eilisestä pari tuntia kului F. Engelsin kirjoittamaan parikymmensivuiseen Feuerbachia käsittelevään pamfletiin tutustuessa. Olen myös tehnyt löytöjä musiikkipuolella, kun Ruotsin ylpeys Opeth on alkanut kunnolla tippumaan. Sopii myös loistavasti lukemisen taustalle! Tänään onkin vuorossa todellinen pääsiäisen herkkupala, Nietzschen 'Epäjumalten Hämärä - Miten vasaralla filosofoidaan?'. Ajankohtainen paikka sukeltaa uskontokritiikkiin, hah.

Tänään vielä laiskottelua, illalla uutta tekstiä metalliblogiin uudesta Mokomasta ja sitten reppua pakkailemaan. Huomenna siis pitäisikin suunnistaa metsään pariksi päiväksi. Koulutushaara ykkönen ja kolme yötä maastossa. Kieltämättä kyllä maistuu monen päivän tyhjyyden jälkeen. Kirjoittaminen taas pakostakin jää, mutta katsellaan sitten taas perjantaina kotikodista kirjoitetulla tekstillä.

Hiihdon ja loman riemua!

Yllättävä motivaatiokuoppa esti kirjoittamisen eiliseltä, mutta nyt päiväsaikaan raapustan torstaista.

Aamu oli jotenkin hassu. Yöllä tuli pyöriskeltyä sängyssä ja heräiltyä tavallista useammin. Johtuenko tulevista hiihtokilpailuista, mene ja tiedä. Aamiaisen jälkeen suunnattiin puoli kahdeksaksi e-saliin, jossa kapteeni piti puhuttelun tulevasta koulutushaaraharjoitus ykkösestä. Saatiin tietoa päiväohjelmista, huollosta jne. Elsoille nopeasta briefistä ei ollut niinkään hyötyä, sillä julkiseen jakoon ei meikäläisten päiväohjelmia tietenkään tuotu joten tuleva jäi sumuverhon peittoon. Hiukan ennen kahdeksaan käväistiin nopeasti tuvassa ja vaihdettiin ylle edustavat urheiluasut, jonka jälkeen suunnattiin suksivarastolle. Perinteinen Aliupseerikoulun hiihtokilpailu alkoi puoli yhdeksältä. Matkaa 5,2km ja tuntematon latureitti. Jaossa oli myös Auk/Ruk-pisteitä, joten panostakin oli jonkin verran. Itsellä lenkki ei alkanut kovinkaan loistavasti, mutta matkan edetessä alkoi hiihtokin kulkea. Alun lipsumisongelmien jälkeen loppu menikin ripeästi, mahtavaan reittiprofiiliin tutustuessa. Yksikköönpaluun jälkeen käytiin henkilökohtaisen huollon pariin ja sitten rauhoituttiin tuvassa. Päivällisen jälkeen tulokset olivatkin jo ilmoitustaululla ja 15. / 79 sijoitus oli ihan mukiinmenevä. Myös pisteitä napsui 2,5 kolmesta mahdollisesta, joten suorituksen pääkohde oli onnistunut. Iltapäivä poltettiinkin vain aikaa. Elsoille ei pidetty lomateksiä (lukuunottamatta kahta taistelijaa), joten siivota ei tarvinnut. Sotilaskotiin suuntasi suurin osa ja niin itsekkin tein. Reippaan tunnin biljardinpeluun jälkeen palattiin Aukiin ja lähdettiin viemään aseita viikonlopuksi turvahuoneeseen. Palvelus päättyi yhteiseen lomatarkastukseen, jossa sain hiihdosta pronssisen hiihtomerkin. Tämän jälkeen tietysti itse suuntasimme pääsiäisenodotukseen takaisin tupaan. Tunnelmat olivat jokseenkin tylsistyneet, mutta ilmoitus aktiiviteettien melkein rajattomasta käytöstä toi mukavasti piristystä. Illalla käytiin pelaamassa säbää ja lopuksi nautin stand-upista youtuben kustannuksella.

En välttämättä kirjoita nyt viikonlopun aikana kauheasti. Ei päiväohjelmaa, muuta kuin syöminen, joten kerrottavaa ei hirvittävästi ole. Dataamalla ja liikkumalla päivät kuluvat, aika hitaasti kuitenkin. Tuleepa ainakin ainutkertaisesti vietettyä tämä pääsiäinen. Hyvää pääsiäistä myös blogin lukijoille!